Fundamenta Gramatiko
Lähde lernu.net.
Aakkoset
A a, B b, C c, Ĉ ĉ, D d, E e, F f, G g, Ĝ ĝ, H h, Ĥ ĥ, I i, J j, Ĵ ĵ, K k, L l, M m, N n, O o, P p, R r, S s, Ŝ ŝ, T t, U u, Ŭ ŭ (käytetään diftongeissa), V v, Z z.
Huomautus 1: Kirjainta ŭ käytetään vain vokaalien jäljessä.
Huomautus 2: Kirjapainot, joilla ei ole kirjaimia ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ, voivat niiden asemesta käyttää merkkejä ch, gh, hh, jh, sh, u.
Tietokoneelle erikoisnäppäimet saa:
Mac OS X: Valitse näppäimistöksi "Suomalainen laajennettu", jossa hattukirjaimet saat seuraavasti:
– circumflex + c / g / h / j / s => ĉ / ĝ / ĥ / ĵ / ŝ ja
– breve + u => ŭ
circumflex (ˆ) löytyy shift + ¨ takaa ja breve (˘) optio/alt + y takaa.
Lisäksi kannattaa lukaista Kalle Kniivilän diVERse-blogin artikkeli Esperantaj klavaroj por Mac OS X.
Sääntö 1
Epämääräistä artikkelia ei ole; on vain määräinen artikkeli, la, samanlainen kaikissa suvuissa, sijoissa ja luvuissa.
Huomautus. Artikkelin käyttö on samankaltaista, kuten saksassa, ranskassa ja muissa kielissä. Henkilöt, joille artikkelin käyttö tuottaa vaikeuksia, voivat olla täysin käyttämättä sitä.
Sääntö 2
Substantiivit muodostetaan lisäämällä o sanavartaloon. Monikon muodostamiseksi lisätään pääte j yksikkömuotoon. Sijoja on vain kaksi: nominatiivi ja akkusatiivi. Sanavartalo + o on nominatiivi, akkusatiivi saadaan lisäämällä o:n jälkeen n. Muut sijat ilmaistaan prepositioiden avulla: genetiivi de-sanalla, datiivi al-sanalla, instrumentaali (ablatiivi) per-sanalla, tai muilla prepositioilla merkityksen mukaan.
Esim. sanajuuri patr,
la patr/o (= isä),
al la patr/o (= isälle),
de la patr/o (= isän),
la patr/o/n (= isää, isän),
por la patr/o (= isälle, isää varten),
kun la patr/o (= isän kanssa),
la patr/o/j (= isät),
la patr/o/j/n (= isiä, isät),
per la patr/o/j (= isien avulla),
por la patr/o/j (= isille, isiä varten).
Sääntö 3
Adjektiivit muodostetaan liittämällä a sanavartaloon. Sijat ja luvut kuten substantiiveilla. Komparatiivi muodostetaan sanalla pli, superlatiivi sanalla plej. Komparatiivin yhteydessä käytetään prepositiota ol, ja superlatiivin jälkeen sanaa el.
Esim. pli blank/a ol neĝ/o (= valkoisempi kuin lumi)
mi hav/as la plej bel/a/n patr/in/o/n el ĉiu/j (= minulla on kaikista kaunein äiti)
mi hav/as la plej bon/a/n patr/in/o/n (= minulla on paras äiti)
Sääntö 4
Perusluvut (ei taivuteta) ovat: unu (1), du (2), tri (3), kvar (4), kvin (5), ses (6), sep (7), ok (8), naŭ (9), dek (10), cent (100), mil (1000). Kymmenet ja sadat muodostetaan yksinkertaisesti yhdistämällä luvut. Järjestyslukuja varten lisätään adjektiivin pääte a, moninkertaistamiseen – pääte obl, murto-osia varten – on, ryhmittelyihin – op, jakoja varten – sana po. Näiden lisäksi voi käyttää numeraaleja substantiiveina ja adverbeina.
Esim.
kvin/cent tri/dek tri (533);
kvar/a (= neljäs), unu/a (= ensimmäinen), du/a (= toinen);
unu/o, (= ykkönen, yksikkö), cent/o (= satanen, sataluku);
sep/e (= seitsemänneksi), unu/e (= ensiksi), du/e (= toiseksi);
tri/obl/a (= kolminkertainen), kvar/on/o (= neljännes, neljäsosa), du/on/o (= kahdesosa, puolikas);
du/op/e, (= kaksittain), kvar/op/e (= nelisin);
po kvin (= viisi kullekin).
Sääntö 5
Persoonapronominit ovat: mi (= minä), vi (= sinä, te), li (= hän [mies]), ŝi (= hän [nainen]), ĝi (= se) (eläimistä ja esineistä), si (= itse), ni (= me), ili (= he, ne), oni (persoonaton monikon pronomini).
Possessiivipronominit muodostetaan lisäämällä adjektiivin pääte a. Taivutus on kuten substantiiveilla, Esim. mi/n (= minut, minua), mi/a (minun), la vi/a/j (= teidän).
Sääntö 6
Verbi ei muutu persoonan eikä luvun mukaan; esim. mi far/as (= minä teen), la patr/o far/as (= isä tekee), ili far/as (= he tekevät).
Verbimuodot
Preesens saa päätteen as; esim. mi far/as (= minä teen).
Preteriti päätteen is: vi far/is (= sinä teit, te teitte), li far/is (= hän teki).
Futuuri päätteen os: ili far/os (= he tekevät [tulevaisuudessa]).
Konditionaali päätteen us: ŝi far/us (= hän tekisi).
Imperatiivi päätteen u: far/u (= tee, tehkää), ni far/u (= tehkäämme).
Infinitiivi päätteen i: far/i (= tehdä).
Partisiipit (ja gerundit)
Kansainvälisessä kielessä on kaksi partisiipin muotoa, adjektiivin tapaan taivutettava, ja adverbin tapaan taivutettava muoto.
Aktiivin partisiipin preesens saa päätteen ant: far/ant/a (= tekevä); far/ant/e (= tehden).
Aktiivin partisiipin preteriti päätteen int: far/int/a (= tehnyt); far/int/e (= tehtyään).
Aktiivin partisiipin futuuri päätteen ont: far/ont/a (= tekevä [tulevaisuudessa]); far/ont/e (= aikoen tehdä).
Passiivin partisiipin preesens päätteen at: far/at/a (= tehtävä); far/at/e (= tekemänä).
Passiivin partisiipin preteriti päätteen it: far/it/a (= tehty); far/it/e (= tehtynä).
Passiivin partisiipin futuuri päätteen ot: far/ot/a (= tehtävä [tulevaisuudessa]); far/ot/e (= tekemäisillään).
Kaikki passiivimuodot muodostetaan est-verbin vastaavan muodon ja tarvittavan nykyajassa tai menneessä muodossa olevan verbin passiivin partisiipin avulla; passiivissa käytettävä prepositio on de. Esim. ŝi est/as am/at/a de ĉiu/j (= kaikki rakastavat häntä) (partisiipin preesens: asia on tekeillä); la pord/o est/as ferm/it/a (= ovi on suljettu) (partisiipin preteriti: asia on jo tehty).
Sääntö 7
Adverbit muodostetaan liittämällä e sanavartaloon. Vertailuasteet ovat samat kuin adjektiiveilla. Esim. mi/a frat/o pli bon/e kant/as ol mi (= veljeni laulaa paremmin kuin minä).
Sääntö 8
Kaikki prepositiot vaativat nominatiivin.
Sääntö 9
Jokainen sana luetaan, kuten se on kirjoitettu. Ei ole ääntymättömiä kirjaimia.
Sääntö 10
Paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla.
Sääntö 11
Yhdyssanoja muodostetaan sanoja (sanajuuria) yksinkertaisesti yhdistellen (pääsana on lopussa); ne kirjoitetaan yhteen yhtenä sanana, mutta alkeisoppikirjoissa ne erotetaan toisistaan vinoviivalla (/). Kieliopillisia päätteitä pidetään myös itsenäisinä sanoina. Esim. vapor/ŝip/o (= höyrylaiva) on muodostettu sanoista: vapor (= höyry), ŝip (= laiva) ja o (substantiivin pääte).
Kansainvälisen kielen jo osaaville henkilöille tarkoitetuissa kirjeissä ja kirjoissa ei käytetä vinoviivoja. Ne on tarkoitettu mahdollistamaan jokaiselle helpon tavan löytää sanakirjasta sanan eri osien oikea merkitys ja siten saada selville sanan täydellinen merkitys ilman minkäänlaista aiempaa kieliopin opiskelua.
Sääntö 12
Jos lauseessa on muu kieltosana, niin kieltosana ne jätetään pois. Esim. mi neniam vid/is (= minä en koskaan nähnyt), mi nenio/n vid/is (= minä en nähnyt mitään).
Sääntö 13
Vastauslauseissa kysymykseen "kien", sanat saavat akkusatiivin päätteen.
Esim.
- kie vi est/as? (= missä te olette?), tie (= tuolla) (tuossa paikassa);
- kie/n vi ir/as? (= minne menet?);
- tie/n (= tuonne) (tuohon paikkaan),
- mi ir/as Pariz/o/n (= menen Pariisiin),
- London/o/n (= Lontooseen),
- Varsovi/o/n (= Varsovaan),
- dom/o/n (= taloon).
Sääntö 14
Jokaisella prepositiolla on esperantossa määrätty ja pysyvä merkityksensä, joka määrittää sen käytön; jos kuitenkin pitää käyttää jotain prepositiota, eikä välittömästi ilmene, mitä nimenomaista prepositiota pitäisi käyttää, niin silloin käytetään prepositiota je, jolla ei ole itsenäistä merkitystä; esim. ĝoj/i je tio (= iloita siitä), rid/i je tio (= nauraa sitä), enu/o je la patr/uj/o (= isänmaan kaipuu), mal/san/a je la okul/o/j (= silmäsairaana).
Selvyys ei mitenkään kärsi tämän vuoksi, koska kaikissa kielissä käytetään vastaavissa tapauksissa mitä tahansa prepositiota, joka vain on käytännön kielessä hyväksytty; kansainvälisessä kielessä samanlaisissa tapauksissa käytetään aina vain prepositiota je.
Preposition je sijaan voi käyttää myös akkusatiivia ilman prepositiota, jos mikään väärinymmärrys ei uhkaa.
Sääntö 15
Niin sanottuja vierassanoja, so. niitä, jotka kielten enemmistö on ottanut yhdestä yhteisestä lähteestä, käytetään esperantossa muuttumattomina, niiden saadessa vain tämän kielen kirjoitusasun ja kieliopilliset päätteet. Tällainen on sääntö puhuttaessa kantasanoista, mutta saman sanavartalon eri johdannaisissa on parempi käyttää muuttumattomana vain kantasanaa ja muodostaa muut siitä esperanton kielen sääntöjen mukaisesti.
Esim.
- tragedi/o (= tragedia), mutta tragedi/a (= traaginen);
- teatr/o (= teatteri), mutta teatr/a (= teatteri-, teatraalinen) (ei: teatrical/a), jne.
Sääntö 16
Substantiivin pääte o ja artikkelin pääte a voidaan joskus jättää pois ja korvata heittomerkillä. Esim. Ŝiller’ (Schiller) sanan Ŝiller/o asemesta, de l’mond/o sanojen de la mond/o asemesta, dom’ sanan dom/o asemesta.