Suomen Esperantoliiton eurovaalikysely

Keskusta
Kokoomus
Kristillisdemokraatit
Liberaalit
Perussuomalaiset
SDP
SFP (RKP)
SKP
Vasemmistoliitto
Vihreä liitto
 
 

Lisäaineistoa kielipolitiikasta ja esperantosta:

Prahan julistus (Esperantoliikkeen tavoitteista)

Lehdistötiedote EUn oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta vuodelta 2003

Kielellisen tasa-arvon kannatus laskenut, 

esperantoon suhtautuminen kahtalaista

Suomen Esperantoliiton kyselyssä ehdokkailta kysyttiin, miten tärkeinä he pitävät seuraavia asioita: 

A) Kaikkien kansallisten kielten tasa-arvo EU:ssa 

B) Suomen ja ruotsin kielen aseman turvaaminen EU:ssa 

C) EU:n kielipolitiikkaa käsittelevän korkean tason työryhmän asettaminen 

D) Esperanton käytön kokeileminen EU:n puitteissa (esim. siltakielenä EU-parlamentin tulkkauksissa) 

Vastausvaihtoehdot annettiin numeroilla 1-5, 
jossa 1 on "ei lainkaan tärkeä" ja 5 "hyvin tärkeä".
 

Kielten tasa-arvo sai vähemmän kannatusta

Kansallisten kielten tasa-arvoa kysyttiin samalla kysymyksellä kuin 1996. Tulosten vertailu osoittaa, että kielten tasa-arvon kannatus on laskenut selvästi. Vuonna 1996 kaikkien kansallisten kielten tasa-arvoa piti erittäin tärkeänä 86% vastanneista ehdokkaista. Keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,8. Tänä vuonna vastanneista ehdokkaista 67% piti kielten tasa-arvoa erittäin tärkeänä ja keskiarvoksi tuli 4,5.
Suomen ja ruotsin kielen aseman turvaamista piti erittäin tärkeänä 65 prosenttia ehdokkaista ja keskiarvoksi tuli 4,4.
Vuoden 1996 kyselyssä ehdokkailta tiedusteltiin esperanton opetuksen kokeilemista EU:n puitteissa ja tänä vuonna esperanton kokeilemista tulkkauksen siltakielenä. Vuonna 1996 ehdokkaiden vastausten keskiarvo oli 3,7 ja tänä vuonna 3,2. 

Kielipolitiikka poissa vaalikoneista 

Tähän mennessä julkaistuissa yleisissä vaali-koneissa ainoastaan Alma Median (MTV3, Aamulehti) kysymyksissä mainitaan kieliin liittyvä kohta. Kysymys kuuluu ”Euroopan parlamenttiin valitun edustajan tulisi suomen, ruotsin ja englannin kielen lisäksi pystyä puhumaan sujuvasti vähintään yhdellä muulla eurooppalaisella kielellä?” Kyseessä ei ole kielten tasa-arvoon liittyvä kysymys vaan kysymys edustajien kielitaidosta. Kiinnostavaa on myös se, että Alma Median vaalikoneessa englannin (ja toisen kotimaisen kielen) taito oletetaan yleisesti vallitsevaksi. Periaatteessahan euroedustajien ei tarvitsisi osata kuin suomea (tai ruotsia), vaikkakin työskentely monikielisessä parlamentissa on tietysti sitä helpompaa, mitä useampaa kieltä osaa.

Myös Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalikoneessa (mukana ovat vain RKP:n ehdokkaat) kysytään ”Alla språkgrupper skall få tala sitt eget språk i EU-parlamentet” (Kaikkien kieliryhmien pitää voida puhua omaa kieltään EU-parlamentissa). Huomionarvoista on, että ainoastaan 13 puolueen 20 ehdokkaasta oli täysin samaa mieltä tästä kysymyksestä ja kaksi oli osittain eri mieltä.

Kokoomuksen vaalikoneessa kysytään "Suomen kielen asema EUssa on turvattava suurten kielten rinnalla. Keskeisissä EUn toimielimissä ja virallisissa kokouksissa on jatkossakin voitava käyttää suomen kieltä." Kokoomuksen ehdokkaista (18 vastannutta) vain viisi on asiasta täysin samaa mieltä ja kolme osoittain eri mieltä. Keskiarvoksi asteikolla 1-5 tuli kokoomuslaisille ehdokkaille 3.8 
Perusteluina eri mieltä olevat totesivat mm. että englannin kieli riittää, valittavien edustajien on osattava vähintään yhtä valtakieltä, ja että tulkkaamisesta aiheutuvat kustannukset ovat liian korkeat. 

Sen sijaan esimerkiksi Yleisradion, Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Kalevan (ja muiden maakuntalehtien) vaalikoneissa ei kysytä kieliin liittyvistä asioista.