FEJOn historiikin tiivistelmä 1973-2003

Tämä on vielä vähän keskeneräinen tiivistelmä FEJOn historiikista. Varsinainen historiikki on tarkoitus julkaista kirjana viimeistään vuonna 2007, jolloin FEJO täyttää 30 vuotta (ja EAF 100 vuotta).

FEJOn perustaminen

1970-luvulla nuoriso päätti perustaa Suomeen oman esperantojärjestön. Ensimmäinen yritys tehtiin vuonna 1973. Silloisen Suomen Nuorison Esperantoliiton toiminta kuitenkin hiipui pois ennen kuin yhdistystä ehdittiin rekisteröidä. Sitten Turussa 26. helmikuuta vuonna 1977, Esperantoliiton Talvipäivien yhteydessä, perustettiin uusi FEJO.

Yhdistystä oli perustamassa yhdeksän henkilöä ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tuula Virolainen. Yhdistyksen nimeksi muotoiltiin Finnlanda Esperantista Junulara Organizo - Suomen Nuorten Esperantoliitto. Heti perustavassa kokouksessa päätettiin liittyä jäsenjärjestöksi esperantonuorten kansainväliseen kattojärjestöön TEJOon (Tutmonda Esperantista Junulara Organizo) ja Suomen Esperantoliittoon, EAF:hon.

Perustavassa kokouksessa laadittiin toimintasuunnitelma, jonka mukaan mm. FEJO alkoi järjestää Kesäpäiviä, joista tulikin pitkä perinne. Päätettiin toimittaa jäsenille tiedotuslehteä, jonka nimeksi myöhemmin vakiintui FEJO-Bulteno.

FEJOn ensimmäisissä säännöissä määriteltiin, että varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä enintään 25-vuotiaat henkilöt. Yhdistyksen tarkoitukseksi säännöissä määriteltiin:
(1) levittää kansainvälisen kielen esperanton käyttöä nuorison keskuudessa,
(2) toimia Suomen nuorten esperantistien yhdyssiteenä,
(3) käyttää esperantoa nuorten hyväksi.

Yhdistyksen tarkoituksen määrittelevä sääntöpykälä onkin pysynyt nykyaikaan asti samanlaisena.

FEJOn ilmoitti yhdistysrekisteriin puheenjohtaja Tuula Virolainen 16. huhtikuuta 1977. Ilmoitus saapui oikeusministeriöön 6. toukokuuta 1977 ja ministeriön hyväksyntä rekisteröinnistä on päivätty 24. lokakuuta 1978.

Ensimmäinen toimintavuosi

Jäsenmäärä ehti jo Kesäpäiviin mennessä kasvaa 35:een ja vuoden loppuun 61:een, joista 48 oli alle 26-vuotiaita varsinaisia jäseniä. Ensimmäinen jäsenmaksu oli varsinaisille jäsenille 5 markkaa ja tukijäsenille valinnainen summa, kuitenkin vähintään 15 markkaa. Kesäpäiville Kuopion Tikkalansaaressa 4.-5. kesäkuuta osallistui n. 20 henkilöä.

Heti ensimmäisenä vuonna FEJO aloitti myös kurssitoiminnan. Tuula Virolaisen Kuopiossa järjestämälle lasten kurssille osallistui viisi oppilasta.

Bultenoja tehtiin vuonna 1977 kolme kertaa, yhteensä 11 sivua. Historian ensimmäisessä FEJO-Bultenossa linjattiin FEJOn periaatteita ja toimintalinjoja: tarkoitus on kiinnittää Suomen nuorison ja sen järjestöjen huomiota kansainvälisen kielen kysymykseen ja herättää siitä keskustelua ja puoltaa puolueetonta suunnitelmakieltä kansainvälisen kielen ongelmaan. Bultenossa todettiin FEJOn tulleen jo hyväksytyksi EAF:n jäsenjärjestöksi.

Bultenon 3/77 mukaan FEJOn pyrkimys perustaa paikallisia nuorisoharrastusryhmiä onnistui jo ensimmäisenä toimintavuonna, jolloin seitsemän kuopiolaisnuorta perusti oman paikalliskerhonsa.

FEJOlla oli heti ensimmäisenä vuonnaan kansainvälisiä yhteyksiä. Poitiersin IJK:ssa, johon osallistui kuusi suomalaista, FEJO hyväksyttiin TEJOn jaostoksi.

FEJO anoi Vapaan Sivistystoiminnan liiton jäsenyyttä ja valitsi ensimmäiseksi kummilapsekseen Eero Grundströmin, Tuomon ensimmäisen lapsen. Rekisteröidyksi yhdistykseksi FEJO ei ensimmäisenä vuotenaan ehtinyt päästä.

Vuosi 1978

FEJO jatkoi edellisvuoden tapaan nuorille suunnattujen kurssien järjestämistä. EAF:n talvipäivien ja syyspäivien yhteydessä oli FEJO-illanvietot ja heinäkuussa FEJOn kesäpäivät Hyvinkäällä, joille osallistui ulkomaisia vieraita Unkarista, Puolasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Neljä FEJOn jäsentä osallistui Bulgariassa järjestettyyn IJK:hon.

Jäsenmaksua korotettiin sen verran, että nyt alle 18-vuotiaat maksoivat 5 markkaa, 18 - 25 -vuotiaat 10 markkaa ja sitä vanhemmat, kannatusjäsenet, 20 markkaa. Nämä säilyivätkin sen jälkeen pitkään jäsenmaksujen suuruutena. FEJO julisti bultenossa jäsenhankintakilpailun: eniten uusia jäseniä hankkiva saisi Kesäpäiville ilmaisen osallistumisen.

Pasporta Servo, jonka asiamiehenä 1978 oli Raimo Tuisku, oli laajentunut.

TEJO hyväksyi vuoden 1980 IJK:n järjestämisen Suomessa.

Vuosi 1979

Vuodelle 1979 todettiin jo toimintasuunnitelmassa, että tulevan IJK:n valmistelu on pääasia. IJK:ta varten perustettiin 30.6. 11-jäseninen järjestelytoimikunta, jonka puheenjohtajaksi tuli Tuomo Grundström.

Kesäpäivät järjestettiin Tammelassa ja EAF:n Talvipäivillä ja Syyspäivillä FEJOn omaa ohjelmaa.

Naapurimaitten kanssa pyrittiin solmimaan yhteistyösuhteita. FEJOn bultenoa päätettiin lähettää toisten Pohjoismaitten ja Puolan, Saksojen ja Neuvostoliiton esperantonuorten järjestöille. Saksan järjestöstä ehdotettiin FEJOn kanssa yhteisiä seminaareja valtion tuella. Helsingin yliopistoon päätettiin tiedottaa toiminnasta.

Vuosi 1980

Tärkeään vuoteen FEJO sai Rauman kaupungilta merkittävän tuen, kun kaupungin budjettiin otettiin 15 000 markan IJK-määräraha. Tärkeä vuosi alkoi kuitenkin surullisesti sihteerin menetyksellä, kun Silja Tietti kuoli tammikuussa 1980, 20-vuotiaana.

Myöhemmin samana vuonna perustettiin Silja Tietin muistorahasto, johon FEJOkin osallistui.

FEJOn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Börje Holmberg ja uudeksi sihteeriksi Raimo Tuisku.

FEJO osallistui EAF:n toimitilarahastoon 500 markalla.

Internacia Junulara Kongreso järjestettiin Raumalla 25.7.-1.8.1980. Siihen osallistui 332 esperantistia 31 maasta. Vuosikertomuksen mukaan kongressi oli onnistunut, mutta se vaati myös yhdistyksen toimihenkilöitten voimavarat niin, että muu toiminta ei saavuttanut sellaisia tuloksia kuin toimintasuunnitelma oli edellyttänyt. Kesäpäiviä ei vuonna 1980 pidetty, koska toiminta keskittyi Rauman kongressiin. EAF:n talvipäivillä ja syyspäivillä oli FEJOn ohjelmaa.

Kongressi oli myös taloudellinen menestys ja tuotti FEJOlle voittoa. Kongressista tehtiin myös televisiodokumentti, joka myöhemmin syksyllä antoi esperantolle näkyvyyttä. 20-minuuttinen dokumentti esitettiin kahteen kertaan parhaaseen katseluaikaan. Kongressi tuotti vuoden mittaan kymmeniä lehtiartikkeleita. Tuloksena FEJO sai toistasataa yhteydenottoa nuorilta, joista monet aloittivat esperanton opiskelun ja liittyivät jäseniksi.

Jäseniä FEJOlla oli vuoden lopussa 43 varsinaista ja 31 tukijäsentä. Bultenossa 2/80 mainittiin jäsenmäärän vähentyneen voimakkaasti vuosina -78 ja -79, mutta nyt oli siis ainakin kokonaisjäsenmäärä suurempi kuin vuonna -77. Heti seuraavan vuoren alussa 19.2. mennessä jäsenmäärä kasvoi vielä 52 varsinaiseen ja 32 tukijäseneen.

Tanskasta tuli ehdotus yhteispohjoismaisen lehden julkaisemisesta. Useilla paikkakunnilla pidettiin koulukerhoina lapsille ja varhaisnuorille tarkoitettuja kursseja.

Vuosi 1981

FEJO jatkoi kansainvälisiä tapahtumia pitämällä kesäpäivät Ahvenanmaalla ja tavallisen viikonlopun sijasta kuusipäiväisenä kansainvälisenä kesäleirinä. Kolmattakymmentä nuorta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta oli mukana.

Ensimmäinen puheenjohtaja Tuula Virolainen jäi aktiivitoiminnasta pois. Bultenoa tehtiin kaksi, Esperanta Finnlandossa oli FEJO-sivuja, EAF:n talvipäivillä ja syyspäivillä pidettiin FEJO-tapaamisia. Pasporta Servo, jonka toiminta muutaman vuoden aikana oli päässyt hyvin käyntiin, jatkoi Suomen osalta Raimo Tuiskun hoitamana. Mukana oli jo yli 400 osoitetta lähes viidestäkymmenestä maasta ja kirjasen hinta oli 15 markkaa.

Vuosi 1982

Vuoden 1982 FEJO aloitti monisivuisella Bultenolla ja kutsulla vuosikokoukseen, tällä kertaa hieman poikkeavasti erillään EAF:n talvipäivistä. Edelliseen vuoteen ei oltu oikein tyytyväisiä, koska Bultenoa ei toukokuun jälkeen ollut ilmestynyt. Puheenjohtajaksi vuonna 1982 tuli Sigrid Kivistö ja FEJOn kummilapseksi valittiin Viljami Lindstedt.

Perinteisiä kesäpäiviä pidettiin kesäkuussa Sotkamossa. Kauas pohjoiseen matkusti vain seitsemän osallistujaa, eikä hallitus jälkeenpäin pitänyt sitä oikein onnistuneena tapahtumana.

Bultenoa tehtiin jopa kuusi numeroa, tosin kolme niistä vain Esperanta Finnlandon sivujen muodossa. Pasporta Servo ilmestyi yhdeksännen kerran, siinä oli 477 osoitetta 48 maasta, joukossa seitsemän suomalaista.

Vuosi 1983

Vuonna 1983 pidettiin taas vuosikokous tavalliseen tapaan talvipäivillä ja puheenjohtajana jatkoi Sigrid Kivistö. Vuoden kummilapseksi vuosikokouksessa valittiin Jari Tissari.

Vuosikokous pyrki avaamaan uusia toimintalinjoja kehottamalla FEJOn hallitusta selvittämään mahdollisuudet liittyä Suomi - Neuvostoliitto -seuran jäseneksi.

Esperanta Finnlandossa oli joka numerossa noin sivun mittainen FEJO-Bulteno. Lisäksi ainakin yksi Bulteno tehtiin erillisenä vihkosena.

Vuosi 1984

Oli taas uuden johdon vuoro, kun puheenjohtajaksi valittiin Kalle Kniivilä ja sihteeriksi Jens-Petter Hansen. Taloudenhoitajana jatkoi Marita Asikainen, joka oli tehtävää hoitanut jo vuodesta 1978.

FEJO-bultenoja julkaistiin edelleen Esperanta Finnlandon sivujen muodossa, mutta sen kanssa rinnakkain myös erikseen tehtynä ainakin yksi kappale. Suunnitteilla oli yhteispohjoismainen nuorisojärjestöjen esperantolehti, joka tulisi korvaamaan FEJOn oman Bultenon.

Vuosi 1985

Yhteispohjoismainen lehti nimellä Kvinpinto alkoi sitten vuonna 1985 ilmestyä ja sitä tuli vuoden aikana kolme numeroa. Esperanta Finnlandon sivuilla FEJOn Bultenoa ei sitten ollutkaan kuin yhdessä alkuvuoden numerossa.

Vuoden 1985 niukkasanainen toimintakertomus kertoo, että silloin aloitettiin toiminnan elvyttäminen, vaikka vuoden 1984 EF-lehdistä ei voikaan päätellä, että toiminta silloin olisi ollut jotenkin erityisen vähäistä. FEJOn perinteiset kesäpäivät pidettiin Hyvinkäällä 21 osanottajan voimin. Uutena FEJO-perinteenä aloitettiin pikkujoulut, nekin Hyvinkäällä, 18 osanottajalla.

Kummilapseksi valittiin Kesäpäivien yhteydessä pidetyssä hallituksen kokouksessa Leo Tähtinen.

Vuosi 1986

Kvinpinto ilmestyi vuoden aikana viisi kertaa, mutta FEJO teki myös yhden erillisen Bultenon. Kaikista viidestä pohjoismaasta Kvinpintolle valittiin oma toimittaja, Suomelle FEJO valitsi Jukka Pietiläisen.

EAF ja FEJO perustivat yhteisen Nuorten Esperantorahaston, jonka tarkoitus on tukea nuorten esperantonopiskelua ja kielen tunnetuksi tekemistä nuorille. EAF ja FEJO lahjoittivat rahastolle kumpikin 1000 markkaa.

Kesäpäivät 12.-14.7. Vantaalla 17 hengen voimin ja pikkujoulut toimintakertomuksen mukaan 29.12., (siis hieman erikoisesti joulun jälkeen?), mutta Kvinpinton mukaan 29.11., Espoossa myös 17 hengen voimin.

Vuosi 1987

Toimintaan tuli mukaan uutta sukupolvea, kun uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sabira Ståhlberg ja hallitukseen tulivat uusien joukossa Anna Ritamäki ja Riitta Pulli (myöh. Hämäläinen), joista sittemmin tuli FEJOn tähänastisen historian pitkäaikaisimmat puheenjohtajat. Yksi aikakausi FEJOn historiaa päättyi, kun Marita Asikainen (myöh. Grundström) luopui taloudenhoitajan tehtävästä. Hän oli hoitanut sitä kymmenen vuoden ajan eli ensimmäistä vuotta lukuunottamatta FEJOn siihenastisen olemassaolon ajan.

FEJOn 10-vuotisjuhlavuoden lisäksi esperanto täytti 100 ja EAF 80 vuotta. Syyskuussa Tampereella pidettiin esperanton satavuotisjuhla.

FEJOn omat kymmenvuotisjuhlat pidettiin marraskuussa Ruotsiin tehdyn risteilyn muodossa, mikä samalla oli pikkujoulujuhla. Tukholmassa pidettiin hauskaa Ruotsin vastaavan järjestön SEJUn kanssa.

Yhteispohjoismainen Kvinpinto ilmestyi 4 kertaa ja Eurooppalaisten nuorisojärjestöjen yhteistyönä tekemä Koncize 6 kertaa. Koncizea oli tehty jo vuodesta 1975, Suomi liittyi nyt mukaan. FEJO-Bultenoa tuli 4 numeroa, lisäksi vielä Esperanta Finnlandonkin sivuilla näkyi FEJO-aktiivien kädenjälkeä. Nuorten Esperantorahasto oli tilannut Kontakto-lehden Lahden Kivimaan koulun esperantoryhmälle, muita avustusanomuksia sille vuoden aikana ei tullut. Pasporta Servon toiminta oli vähitellen laajentunut ja nyt yli 700 majoittajaa 53 eri maassa.

FEJO pääsi tiedotusvälineissä hyvin esille ja mm. Sigrid Kivistö ja Jens-Petter Hansen edustivat FEJOa televisiokilpailussa nimeltä Suomi ry. FEJO sai vuoden aikana kymmeniä uusia jäseniä.

Vuosi 1988

Seuraava vuosi oli edelleen aktiivista ja kasvavaa toimintaa suunnilleen entisten tekijöitten voimin. Hallitus kokoontui vuoden aikana ennätykselliset yhdeksän kertaa ja jäsenmäärä kasvoi edelleen.

23.-24.4. Järvenpäässä pidetyssä seminaarissa oli 8 osallistujaa, kesäpäivillä 1.-3.7. Kemiössä 7 ja pikkujouluissa 19.11. Tampereella yhdessä Tampereen Antauen-seuran kanssa 5 FEJOlaista ja 10 Antauen-laista. Kun FEJO edellisvuonna oli juhlinut 10 vuottaan Ruotsin käynnillä, Ruotsin SEJU tuli nyt Suomeen oman 30-vuotisjuhlansa merkeissä, ja tapahtumassa Vantaalla 15.10. oli 16 osanottajaa.

Kvinpinto ilmestyi 4, Koncize 6 ja FEJO-bulteno 5 kertaa. EAF taas oli ainakin tiedotuksensa kannalta jonkinlaisessa kriisissä, sillä Esperanta Finnlando ei ollut syksyllä -87 ilmestynyt eikä uutta toimittajaa edelleenkään ollut. EAF:n tiedotusta varten ilmestyi melko vaatimaton Cirkulero de EAF.

Kvinpinton painaminen siirtyi seuraavaksi vuodeksi Suomeen, Jens-Petter Hansenista päätoimittaja.

Pasporta Servossa oli nyt 900 majoittajaa 58 eri maassa.

Vuosi 1989

Anna Ritamäki aloitti puheenjohtajana. Jäsenmaksuja korotettiin, varsinaiset jäsenet (25 vuotta tai nuorempi) 20 ja tukijäsenet 40 markkaa.

FEJOn toiminta vilkastui edelleen, minkä johdosta FEJO sai EAF:n ”La ago de la jaro” -kunniamaininnan. Kesäpäiviä vietettiin 30.6.-2.7. Maarianhaminassa, 17 osanottajaa, pikkujoulua 11.-12.11. Sievissä, 10 osanottajaa. Seuraavalle kesälle alettiin suunnitella suurempaa tapahtumaa, viikon mittaista yhteispohjoismaista Kvinpinta Semajnoa, jonka tapahtumapaikaksi tuli Naantali.

Kesäkuussa pidettiin Kemiössä esperantokurssi kymmenelle partiolaisnuorelle, opettajina Anna Ritamäki ja puolalainen Georgo Handzlik.

FEJO aloitti opetusministeriön tukeman kulttuurivaihdon Italian nuorisojärjestön IEJ kanssa. Kaksi FEJOn jäsentä pääsi opetusministeriön tuella Italian vuosittaiseen Internacia Junulara Festivaloon. Ensimmäisinä FEJOa siellä edustivat Riitta Pulli ja Lilli Heikinheimo tapahtumassa, joka pidettiin Savonassa 22.-28.3. Kulttuurivaihtoa on jatkettu jatkuvasti, lukuunottamatta vuosia 94 - 96, ja sitä jatketaan edelleen tätä kirjoitettaessa vuonna 2005. Italialaisten toivottiin vastaavasti tulevan suomalaisiin tapahtumiin, mutta sitä ei ole paljonkaan toteutunut, sillä Suomessa ei ole niin suurta jokavuosittaista tapahtumaa, joka houkuttelisi kaukaisia osallistujia.

Bultenoa tehtiin kolme vaatimatonta numeroa, mutta FEJOn jäsentiedotuksen lippulaivana oli Kvinpinto, jonka päätoimittajana hääri J-P Hansen. Vuoden aikana tuli viisi numeroa, maaliskuu, kesä, syyskuu, lokakuu ja joulu, keskimäärin noin 20-sivuisina täynnä monipuolisia juttuja eri maista ja eri aiheista. FEJO sai käyntiin opetustoimintaa muutamassa paikassa eri puolilla Suomea monen henkilön tekemänä. Opetustoiminta jatkui seuraavina vuosina vielä vähän laajempana.

Nuorten Esperantorahaston pääoma oli vuoden 1988 lopussa 5959 markkaa. Se oli jakanut avustuksia olemassaolon aikana yhteensä 2195 markan verran, mutta vuoden 1988 aikana vain 50 markkaa, koska hakemuksia oli ollut hyvin vähän.

Vuosi 1990

Edelleen kasvavaa toimintaa, toimintakertomus paisui kolmeen sivuun. Varsinaisen jäsenen ikäraja nostettiin 30 vuoteen. Maksut entisinä, 20 ja 40 markkaa. Varsinaisia jäseniä oli 38 ja tukijäseniä 26. Hallitus jatkoi pääosin entisillä jäsenillä ja kolme FEJOn hallituksen jäsentä oli samalla myös EAF:n hallituksessa. FEJOn hallitus piti vuoden aikana mahtavat 12 kokousta. Kvinpinta Semajno (KpS) Naantalissa 23.-29.7., 50 suomalaista ja 127 ulkomaalaista. Opetusministeriö myönsi 35 000 markan avustuksen ja EAF 10 000 markkaan asti tappiotakun, jota ei tarvittu, vaan tapahtumasta jäi tuhansia markkoja voittoa. Tehtiin myös KpS-paitoja, joita siellä myytiin.

FEJO liittyi jäseneksi Suomen Nuorisotyöjärjestöjen Yhteistyöjärjestöön. Italian kulttuurivaihto jatkui, KpS:oon saatiin kaksi italialaista. Solmittin yhteistyösopimus Neuvostoliiton esperantonuorisojärjestöjen säätiön (FEJA) ja Baltian esperantonuorisojärjestöjen kanssa alle 30-vuotiaitten matkailijavaihtoa varten, mutta vaihtoa niitten puitteissa ei vielä vuonna 1990 toteutunut. Yhteistyön ideana oli tasata itäisen ja läntisen Euroopan valuuttojen tasoeroa ns. persontaga intersango -tilien eli henkilöpäivien laskemisen avulla. Myös Tšekkoslovakian kanssa oli nuorisojärjestöjen yhteistyösopimus.

Kemiössä oli 19.-20.5. opetusseminaari saksalaisen Klaus Dahmannin johdolla ja 8 osanottajalla. Helsingissä oli 27.-30.5. World Youth Forum, jossa oli TEJOn edustajina Linda Chen Kiinasta, Klaus Dahmann Saksasta ja Anna Ritamäki ja FEJOn edustajana Minna Ollikainen. Moni FEJO-aktiivi osallistui ulkomaisiin TEJO-seminaareihin.

Bulteno ilmestyi kolme kertaa, Kvinpinto kuusi ja Koncize samoin kuusi kertaa.

Vuosi 1991

Riitta Pulli aloitti puheenjohtajana. Jäsenmaksuja korotettiin 30 ja 60 markkaan ja jäseniä oli 32 varsinaista ja 21 tukijäsentä.

Kansainväliset kulttuurivaihdot olivat hyvässä vauhdissa. Italiaan opetusministeriön tuella pääsi nyt jopa kolme FEJOn jäsentä, Baltian persontaga intersango -vaihtoa käytti ensimmäisenä Jukka Pietiläinen osallistuessaan Baltian esperantopäiville ja Tšekkoslovakian vaihdossa olivat Annette ja Sabira Ståhlberg.

TEJO-seminaarissa Strasbourgissa olivat Riitta Pulli, Anna Ritamäki ja Sabira Ståhlberg. Muissakin tapahtumissa ulkomailla FEJOlaiset kävivät ahkerasti, muun muassa IJK:ssa ja UK:ssa, koska ne olivat Ruotsissa ja Norjassa. Sabira Ståhlberg valittiin TEJOn varapuheenjohtajaksi.

Perinteiset kesäpäivät pidettiin Taivassalossa 12.-14.7., jossa 12 FEJOlaisen mukana oli 4 ulkomaalaista ja pikkujoulu 16.11. Rajamäellä 15 hengen voimin. Bulteno ilmestyi kolme kertaa ja Kvinpinto edelleen J-P Hansenin toimittamana jopa kahdeksan kertaa. Islannin edustus jäi nyt toimituksesta pois. Koncize ilmestyi kuusi kertaa.

Paporta Servo ilmestyi taas 900 osoitteella 53 maassa, joinakin vuosina se oli jäänyt ilmestymättä.

Vuosi 1992

Toimintaa melko entiseen malliin, hiukan vähentyen ja passivoituen. Hallitus kokoontui edellisten vuosien 12 ja 9 kerran sijasta vain neljä kertaa. Kesäpäivätkin jäivät osallistujien puutteessa pitämättä. Pikkujoulu 19.12. yhdeksällä osanottajalla, joukossa yksi bulgarialainen toi kansainvälistä tunnelmaa.

Bultenojakin tuli vain kaksi ja myös Kvinpinto jäi kahteen numeroon, kun J-P Hansen luopui ensimmäisen numeron jälkeen päätoimittajuudesta ja ruotsalaisen Per Aarne Fritzonin päätoimittamana ensimmäinen tuli vasta loppuvuonna. Koncize tuli kuusi kertaa, mutta jatkuvasti myöhässä. Niinpä FEJOn hallitus katsoi, että Koncizen tilaaminen automaattisesti kaikille FEJOn jäsenille ei ole hintansa arvoista ja päätti lopettaa sen. Esperantolehti, joka Jukka Pietiläisen toimittamana oli löytänyt vakiintuneen muotonsa, oli tilattavissa FEJOn jäsenille alennettuun hintaan. Suoranaisesti FEJOa koskevaa sisältöä siinä oli vain satunnaisesti näinä vuosina, kun FEJO oli aktiivinen muitten lehtien tekemisessä.

Lokakuussa oli Göteborgissa pohjoismaisten Eo-nuorisojärjestöjen tapaaminen, jossa FEJOsta olivat J-P Hansen, Lilli Heikinheimo ja Hanna Hjelt. Italian kulttuurivaihdossa oli taas kolme FEJOn jäsentä, mutta italialaisia ei taaskaan tullut Suomeen. Baltian ja Tšekkoslovakian kulttuurivaihdot hiipuivat käyttämättöminä pois. TEJO-seminaarissa Torinossa 31.10.-4.11. olivat A. ja S. Ståhlberg.

FEJOn opetustoiminta jäi Riitta Pullin Tampereella pitämään matkaoppaitten koulutukseen, johon osallistui kuusi opiskelijaa.

Vuosi 1993

Sekä Kesäpäivät että pikkujoulu jäivät nyt pitämättä, hallitus kokoontui neljä kertaa. Bultenoja tehtiin yksi, Kvinpintoa ruotsalaisen Fritzonin päätoimittamana neljä ja Esperantolehti oli edelleen tilattavissa FEJOn jäsenille alennettuun hintaan.

Italian kulttuurivaihto jatkui meidän puoleltamme vilkkaana, kuusi suomalaista IJF:ään, joka oli Vastossa 7.-13-4. Jokainen sai 2500 markkaa, suurimman osan matkakuluista. Italialaisia ei nytkään tullut Suomeen.

Pohjoismainen tapaaminen oli Norjan Kornhaugenissa 3.-5.9. ja siellä oli J-P Hansen. Siellä keskusteltiin Kvinpinton toimitusjärjestelyistä.

Opetustoiminta jatkui Riitta Pullin kahdella kurssilla: matkaoppaitten opettamista Tampereella ja syksyllä uusi alkeiskurssi Helsingissä.

Vuosi 1994

FEJO alkoi olla kriisissä, tältä vuodelta on tallessa vain toimintasuunnitelma ja kolme hallituksen pöytäkirjaa.

Vuosi 1995

FEJO ei varsinaisesti toiminut, vuosikokousta ja hallituksen kokouksia ei pidetty eikä jäsenmaksuja kerätty. FEJO-aktiivit kuitenkin osallistuivat Tampereen maailmankongressin järjestelyihin ja FEJO mm. teetti Kalevala-T-paitoja kongressissa myytäviksi.

Vuosi 1996

FEJOn toiminnan elvyttäminen aloitettiin kutsumalla toimistolle FEJOn vuosikokous. Sinne tuli 13 henkilöä ja laadittiin toimintasuunnitelma ja uusi hallitus. Todettiin, että FEJOlla on melko hyvä rahatilanne ja edelleen mahdollisuus opetusministeriön tukemaan Italian kulttuurivaihtoon. Hallitus piti vuoden aikana kuusi kokousta. Vuoden aikana tehtiin kolme Bultenoa ja myös Kvinpinto alkoi taas tulla jäsenille. Sen toimittaminen oli siirtynyt Tanskaan, mutta siirtyi vuoden aikana Norjaan. FEJO alkoi tilata Esperantolehden kaikille varsinaisille jäsenilleen.

Edellisen vuoden toimimattomuus ei ollut romahduttanut jäsenmäärää aivan olemattomiin, sillä 24 varsinaista ja 21 tukijäsentä maksoi vuoden 1996 jäsenmaksun. FEJO yhdessä Helsingin Esperantokerhon kanssa esittäytyi Käpylän Kyläjuhlissa ständin avulla. Kesäpäivät herätettiin henkiin ja niillä Jyväskylässä 29.-30.6. oli 20 henkeä, joukossa afrikkalainen lauluryhmä. Nämä jäivät kuitenkin FEJOn viimeisiksi kesäpäiviksi. Pikkujouluissa 15.12. Helsingissä oli 14 osallistujaa. Seuraavaksi kevääksi suunniteltiin FEJOn 20-vuotisjuhlaa, vierailuna Ruotsiin. Otettiin yhteyttä SEJUun, joka lupasi järjestää ohjelmaa Ruotsissa.

FEJOn ilmoituksia oli Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen kalentereissa. Yhteistyönä Helsingin kerhon kanssa FEJO järjesti viikonloppukursseja, opettajana Riitta Hämäläinen. Muualla pidetyillä esperantokursseilla oli FEJOn esittelyä.

Internet oli tekemässä tuloaan ja FEJOllekin suunniteltiin jo kotisivuja. FEJOn tekemissä tiedotteissa voitiin mainita internetistä löytyvä esperantokurssi, perinteisten kirjekurssin ja eri opistojen kurssien joukossa.

Vuosi 1997

Vuosikokous pidettiin taas perinteiseen tapaan EAF:n talvipäivien yhteydessä, nyt Seinäjoella. Jäsenmaksut nostettiin varsinaisille jäsenille 45 markkaan ja tukijäsenille 70 markkaan.

20-vuotisjuhlaristeilylle 2.-4.5. Turusta Tukholmaan ja takaisin osallistui 24 henkeä. Matkalla muisteltiin menneitä FEJO-tapahtumia ja Tukholmassa vietettiin päivä sikäläisten esperantistien kanssa. Ohjelmassa oli mm. tutustumista Ruotsi-Gambia -keskukseen ja Ruotsin esperantoliikkeen toimistoon EsperantoCentro. Päivän päätteeksi oli ruotsalaisen esperantonkielisen rockyhtye Personen konsertti.

Kesäkuun loppuun suunnitellut kesäpäivät jouduttiin osallistujien puutteessa peruuttamaan. Syksyllä EAF:n toimiston muutettua uuteen paikkaan FEJO järjesti uuden toimiston avajaisjuhlan 9.10. Siellä oli 21 osallistujaa, joukossa vieraita Japanista ja Saksasta. Pikkujoulut 13.12. pidettiin tällä kertaa myös toimistolla ja niihin osallistui 19, joukossa Virosta ja Kiinasta tulleita.

Kahden vuoden takainen kriisitilanne rasitti FEJOa edelleen taloudenhoidon väärinkäytösten muodossa. 

Bultenoja tehtiin vuoden aikana neljä, Kvinpintoa kolme. Tiedotusta ulospäin tehtiin Helsingissä tapahtumissa nimeltään Maailma kylässä ja Taiteiden yö. Italian kulttuurivaihto saatiin taas käyntiin ja Italian nuorisojärjestön kanssa aloitettiin keskinäinen tiedotusvaihto.

Vuosi 1998

Vuosikokousta ei lähdety pitämään EAF:n talvipäiville Kuopioon, vaan FEJO kutsui kokouksensa Helsingin toimistoon 12.2. Varsinaisen jäsenyyden ikäraja määriteltiin 29 vuodeksi, mitä oli jo vuodesta 1990 ilman virallista sääntömuutosta käytetty.

Keväällä FEJO järjesti toimistolla keskusteluillan Afrikan ja Suomen kulttuurieroista. Siellä puhuivat zairelaislähtöinen Guy Peti-Peti ja algerialaislähtöinen Muhammad Bettahar. Kesäpäiviä ei saatu aikaan ja jäsenmääräkin oli tasaisesti laskussa, 16 varsinaista ja 23 tukijäsentä.

Suuren suosion saavutti 29.11. Helsingissä Kallion nuorisokeskuksessa pikkujoulu, samalla Personen konsertti. Paikalle tuli noin 50 henkeä ja tapahtumasta oli laajahko raportti Esperantolehdessä. Bultenoja tehtiin kolme ja Kvinpintoakin ilmestyi, tiettävästi kolme kertaa.

Italian kulttuurivaihdossa oli nytkin 2 FEJOlaista. Opetustoiminta jatkui Riitta Hämäläisen pitämillä kursseilla ja muutamilla muilla kursseilla käytiin jakamassa tietoa FEJOsta. FEJO alkoi kaavailla KEFin järjestämistä Suomessa vuonna 2000. KEF oli ensimmäisen kerran järjestetty Upsalassa vuonna 1986 ja sitä oli järjestetty noin 2 - 3 vuoden välein jossain päin Pohjois-Eurooppaa, mutta ei vielä koskaan Suomessa.

Vuosi 1999

Seuraavakin vuosikokous oli EAF:n toimistossa, mutta todettiin FEJOn olevan taas kriisissä. Syynä oli jäsenkato, alle 30-vuotiaita ei juuri ollut. Hallitus esitti, että FEJOn toiminta osittain jäädytetään. Vuosikokous 21.2. hyväksyi tämän. Minimalistinen toimintasuunnitelman mukaan jatketaan vain Italian kulttuurivaihtoa ja KEFin valmistelua ja jäsenet saavat Esperantolehden, Kvinpinton ja Bultenon, muuta toimintaa ei olisi.

Bultenoa ei sitten vuoden aikana tehtykään yhtään. Kvinpinto tuli kaikille ja Esperantolehti varsinaisille jäsenille. Esperantolehden sivuilla FEJOlaisten kädenjälkeä näkyi hiukan edellisiä vuosia enemmän. Jäsenmaksun maksoi 2 varsinaista ja 8 tukijäsentä. Hallitus kokoontui kerran. Tehtiin KEFin www-sivusto ja KEFiä varten avattiin uusi pankkitili. Italian kulttuurivaihto jatkui entiseen tapaan, Riitta Hämäläinen jatkoi kurssien pitämistä Helsingin työväenopistossa ja Turussa pidetyillä esperantokursseilla informoitiin FEJOsta ja KEFistä.

Vuosi 2000

Vuodelle 2000 tehtiin lähes yhtä niukka toimintasuunnitelma kuin edelliselle, KEF olisi lähes ainoa mitä FEJO aikoi tehdä. Uskallettiin kuitenkin jo toivoa, että juuri KEF toisi myös uusia jäseniä. Aiemmat suurtapahtumat IJK 1980 ja KpS 1990 olivat nostaneet FEJOn jäsenmäärää ja niin myös KEF 2000 lopulta oli uuden sukupolven sisääntulon alku. Tosin vielä vuonna 2000 FEJO ei aktiivisesti kerännyt jäsenmaksuja, mutta Bultenoilla jäseniä muistuteltiin ja 3 varsinaista ja 13 tukijäsentä oli jo käänne parempaan. Taloudellisesti KEF tuotti voittoa.

KEFin aikoihin FEJOn toimintaan ilmestyi Patrik Austin, josta seuraavana vuonna tuli FEJOn uusi puheenjohtaja. Hänen ja yhtyeensä Dolcxamar ympärille Porvooseen syntyi esperantoharrastusryhmä. Porvoolaiset pelasivat helsinkiläisiä vastaan jalkapallo-ottelun 27.5., ja tästä alkoi FEJOn seuraavina vuosina tavaksi tullut urheiluperinne. Seuraavaksi käytiin sählyottelu 25.11.

Kevään IJF:ssa olivat Anna Ritamäki ja Guy Robert Peti-Peti. Nyt kultturivaihtoa toteutui toisenkin suuntaan, sillä KEF sai sen puitteissa kaksi italialaista osallistujaa. 7.-10.12. FEJO teki pikkujoulutunnelmaisen risteilyn Tukholmaan. Yhdeksän FEJOlaisen ryhmä tapasi joukon paikallisia ja heidän kanssaan viihdyttiin mm. kitaransoiton säestyksellä ja keilailumaaottelussa, jonka suomalaisryhmä voitti.

Kun alkuvuosi oli käytetty tiiviisti KEFin valmisteluihin, hallitus pitikin vuoden aikana vain yhden kokouksen, 23.9. Syksyllä 2000 saatiin pitkään puheissa olleet www-sivut ja sähköpostilista. Bulteno tehtiin vuonna 2000 kaksi. Kvinpintokin ilmestyi, mutta tiettävästi vain yksi numero.

Esperantolehdessä 6/00 ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa oli FEJOn oma sivu, ”Amdeca FEJO-pago”. Viimeksi vuonna 1985 oli silloisessa Esperanta Finnlandossa ollut erikseen FEJOn sivuja, nyt alkoi Amdeca FEJO-pagojen perinne, tulevina vuosina oli lähes joka numerossa.

Vuosi 2001

Uusi vuosi alkoi FEJO-viikonlopulla Porvoossa 12.-14.1. ja vuosikokouksella. Puheenjohtajaksi tuli Patrik Austin, sihteeriksi Katja Lampinen ja muukin hallitus vaihtui lähes täysin ja nuorentui FEJO-ikään. Porvoon viikonlopun ohjelmaan kuului myös Dolcxamarin konsertti.

Jäsenmaksua nostettiin varsinaisille jäsenille 5 markan verran 50 markkaan, tukijäsenten pidettiin 70 markassa. Vuoden lopussa oli 15 varsinaista ja 14 tukijäsentä. Kasvu jäi lyhyeksi, heti seuraavina vuosina moni aktiivi täytti 30 vuotta ja uusien jäsenten hankinta oli hidasta.

Uusi sukupolvi ei enää herättänyt henkiin Kesäpäivien perinnettä, sen sijaan toimintamuodoksi vakiintuivat pian FEJO-viikonloput, joita pidettiin eri vuodenaikoina muutama kerta vuodessa. Niillä yleensä n. 5 - 8 hengen aktiivijäsenistö on pitänyt yllä tiivistä toimintaa.

Vuoden 2001 aikana FEJO kävi tiedekeskus Heurekassa, pelasi jalkapalloa, sählyä ja jääpalloa, vietti šamaani-iltaa ja huvitteli Linnanmäellä. EAF:n syyspäivillä FEJOn näytelmäryhmä Variantoj esiintyi ja Dolcxamarilla oli syyspäivien aikana konsertti. FEJOlla toimi kirjallisuus- ja keskustelupiiri Legorondo. FEJO myi musiikkia CD-levyillä 100 markan kappalehintaan, vuoden aikana yhteensä 40 levyä.

Esperantolehteen FEJO teki joka numeroon Amdeca FEJO-pagoja. Kvinpinton ilmestyminen oli harvaa ja satunnaista. Nuorille oli tullut rutiinimaiseksi toiminnaksi pitää yhteyttä enemmän sähköpostilistojen kuin jäsenlehtien kautta. Kvinpintoa yritettiin uuden norjalaisen päätoimittajan vetämänä elvyttää. Vuoden 2002 aikana tuli vielä yksi numero, mutta sen jälkeen toimituksesta ei kuultu.

Ulkoista tiedotusta oli Helsingin yliopiston kielipäivän esittelypisteellä. Dolcxamaria onnistuttiin markkinoimaan tiedotusvälineisiin, Patrik Austin ja Riitta Hämäläinen pääsivät ATV:n televisiohaastatteluun ja muutamassa lehdessä oli Dolcxamarin keikkatiedotusta.

...jatkoa tulee...