Esperantolehti -- Esperanta Finnlando 6/1994
Peliteoriasta malli esperanton leviämiselle
Taloustieteen Nobel-palkinnon saajan Reinhard Seltenin esperantoksi yhdessä Jonathan Poolin kanssa 1982 julkaisema Ĉu mi lernu esperanton? Enkonduko en la teorion de lingvaj ludoj (Opiskelisinko esperantoa? Johdatus kielipelien teoriaan) tarjoaa vastauksia kysymykseen millaisin edellytyksin kielten opiskelussa tapahtuvat valinnat tarjoavat suurimman mahdollisen hyödyn vähimmillä kustannuksilla.
Selten sai Nobel-palkinnon juuri peliteorian sovellutuksistaan.
Jokaisen kielen opiskelijan valinta vaikuttaa siihen, miten hyödyllisiä muiden tekemät valinnat ovat. Tilanteessa, jossa kaikki kahden eri kieliryhmän jäsenet opiskelevat toistensa kieliä, toinen niistä tekee turhaa työtä, eikä ratkaisu ole sen vuoksi stabiili. Sitä vastoin tilanne, jossa jonkin kielen puhujat eivät opiskele lainkaan vieraita kieliä, on epätasapainoinen eikä se sen vuoksi ole kestävä ratkaisu.
Tasapainoisissa, stabiileissa kielen opiskelumalleissa huomattava osa opiskelee kieltä, joka ei ole kenenkään äidinkieli.
Yhden kielen laajalla opiskelulla on myös haittansa, mitä useampi osaa tätä vierasta kieltä, sitä vähemmän etua sen osaamisesta on kullekin yksilölle.
Seltenin tuloksista voi päätellä, että jos kaikkien on opiskeltava vähintään kahta vierasta kieltä, esperanto on valinta, johon kustannusten optimoinnin tulisi johtaa.
Taloustieteessä, samoin kuin kielitaloustieteessäkin, ihmiset eivät tee taloudellisia ratkaisuja yksinomaan järjen perustella. Selten onkin kehitellyt uutta taloustieteellistä teoriaa, jossa ihmisten taloudellisessa toiminnassa havaittu epärationaalinen elementti voitaisiin ottaa riittävässä määrin huomioon.
Jotta peliteoriaa voitaisiin ylipäätään soveltaa, on todellisuutta pakko rajoittaa. Seltenin ja Poolin mallissa kaikkien kielten puhujia on yhtä paljon ja jokaisen kielen oppiminen on kaikille yhtä vaikeaa.
Todellisissa tilanteissa suuremmat ja helpommin opittavat kielet saavuttavat suuremman suosion, sillä niiden avulla kielen opiskelija saavuttaa eniten hyötyä pienimmillä kustannuksilla.
Seltenin mukaan englannin kielen vahva asema ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut kriittistä massaa, minkä avulla englanti leviäisi edelleen itsestään.
Esperanton tukeminen on tärkeää moraalisin perustein: "Jos jokin on moraalisesti hyvä, se on sellainen, vaikka se ei saavuttaisikaan menestystä. Se, että 'lopullista voittoa' ei ole näkyvissä, ei ole syy, jonka vuoksi ihanteeseen ei tulisi uskoa"
Jukka Pietiläinen
Lähteet:
Seltenin haastattelu Esperantossa 12/1994, s. 202-203.
Reinhard Selten & Jonathan Pool: Ĉu mi lernu esperanton? Enkonduko en la teorion de lingvaj ludoj. Universität Bielefeld/IMW, 1982.
Takaisin suomenkielisiin juttuihin
Takaisin Esperantolehden pääsivulle