Aakkoset

Esperanton kirjaimisto käsittää 28 kirjainta:

Esperanton oikeinkirjoituksessa on sama pääperiaate kuin suomessa: yksi äänne yksi kirjain (por unu sono unu litero), esim. suhuäänteet (ŝ, ĉ, ĵ, ĝ) kirjoitetaan yhdellä kirjaimella, päinvastoin kuin monissa muissa kielissä. – Tuntumaa kirjainten ääntämiseen saat lernu!-sivustolla, ks. myös mitä on sanottu tässä alempana olevan otsikon Ääntämisestä alla.

Vokaalit

Vokaaleja on siis vain viisi: a e i o u. Diftongeja (kaksoisääntiöitä) muodostetaan lisäämällä vokaaleihin joko j tai ŭ: aj aŭ ej eŭ oj oŭ uj (ääntyvät kuten suomen ai au ei eu oi ou ui):

• kaj [kai] ja – vrt. kajero [ka.je:ro] vihko

• aŭto [au.to] auto, haŭto [hau.to] iho, ankaŭ [an.kau] myös, ambaŭ [am.bau] molemmat

• hej! [hei] hei!, hejmo [hei.mo] koti – vrt. retejo [re.te:jo] sivusto (Internetissä)

• eŭro [eu.ro] euro, Eŭropo [eu.ro:po] Eurooppa

• oj! [oi] oi!, aŭtoj [au.toi], hejmoj [hei.moi], eŭroj [eu.roi] – vrt. kojoto [ko.jo:to] kojootti

• poŭpo [pou.po] perä (laivan)

• tuj [tui] heti – vrt. tuja [tu:ja] välitön, pikainen, pika-, ujo [u:jo] säiliö

• Jevgenij [jev.ge:nii] (rus) miehen etunimi, Pokrovskij [po.krovs.kii] (rus) miehen sukunimi

Konsonantit

Esperanton konsonantit voidaan ryhmitellä soinnillisuuden mukaan seuraavasti:

On tärkeätä erottaa parit k–g, t–d, p–b, f–v :

• paki [pa:ki] pakata – pagi [pa:gi] maksaa

• tento [ten.to] kiusaus – dento [den.to] hammas – tendo [ten.do] teltta

• pupo [pu:po] nukke – bubo [bu:bo] nulikka

• fino [fi:no] loppu – vino [vi:no] viini; kafo [ka:fo] kahvi – kavo [ka:vo] kolo

Soinnillisuuden lisäksi on tärkeätä tehdä ero s-äänteen ja vastaavan suhuäänteen välillä:

s – z

selo [se:lo] satula, baso [ba:so] basso, peso [pe:so] punnitus, rusa [ru:sa] venäläinen.

zeno [ze:no] Zen, bazo [ba:zo] tukikohta, pezo [pe:zo] paino, ruza [ru:za] viekas.

ŝ – ĵ

ŝelo [ʃe:lo] kuori, fiŝo [fi.ʃo] kala, maŝino [ma.ʃi:no] kone.

ĵeti [ʒe:ti] heitää, ĵaŭro [ʒau.ro] torstai, finaĵo [fi.na:ʒo] pääte.

c – (dz)

celo [ʦe:lo] tavoite, baco [ba:ʦo] batzen, peco [pe:ʦo] pala, laco [la:ʦo] väsymys,

(edzo [ed.zo] aviomies, adzo [ad.zo] hakku)

ĉ – ĝ

ĉelo [ʧe:lo] solu, kenno, ĉielo [ʧi.e:lo] taivas, ĉefo [ʧe:fo] päällikkö, ĉi-foje [ʧi.fo:je] tällä kerralla, dimanĉo [di.man.ʧo] sunnuntai, ĉirkaŭaĵo [ʧir.kau.a:ʒo] ympäristö

ĝelo [ʤe:lo] geeli, ĝi [ʤi] se, ruĝa [ru:ʤa] punainen, etaĝo [e.ta:ʤo] kerros, iĝi [i:ʤi] tulla joksikin, vizaĝo [vi.za:ʤo] kasvot

Vertaa!

baso [ba:so] – bazo [ba:zo] – baco [ba:ʦo]

peso [pe:so] – pezo [pe:zo] – peco [pe:ʦo]

rusa [ru:sa] – ruza [ru:za] – ruĝa [ru:ʤa]

selo [se:lo] – ŝelo [ʃe:lo] – celo [ʦe:lo] – ĉelo [ʧe:lo] – ĝelo [ʤe:lo]

Ääntämisestä

Suurin osa esperanton kirjaimista/äänteistä äännetään kuten suomessa, mutta seuraavien ääntämiseen on syytä kiinnittää huomiota:

• s = terävämpi kuin suomen s

• z = soinnillinen s

• c = ts [ʦ]

• ŝ = suomen š, sh [ʃ]

• ĵ = soinnillinen ŝ, suomen ž [ʒ]

• ĉ = tŝ [ʧ]

• ĝ = dĵ [ʤ]

• ĥ = [x] esim. venäjän x sanassa xор [xor] kuoro, saksan ch sanassa Bach [bax] Bach

• ŭ = esiintyy vain diftongeissa, ks. yllä
  

• ng, nk = ei äänny äng-äänteenä, vaan kuten kirjoitettu, esim. lingvo [lin.gvo], banko [ban.ko].

Sanapaino on toiseksi viimeisellä tavulla. Tavujen määrä on sama kuin vokaalien määrä (vierekkäiset vokaalit kuuluvat siis eri tavuihin). Jos painollinen tavu päättyy vokaaliin, tämä ääntyy pidempänä. Jos taas painollista vokaalia seuraa kaksi tai useampia konsonantteja tai jos kyseessä on diftongi, vokaali on lyhyt.
Esimerkkejä: bona [bo:na] hyvä, kio [ki:o] mikä, granda [gran.da] suuri, kaj [kai] ja.

Lisähuomioita

Kun kirjoitat tietokoneella, huomaa:

• sirkumfleksi (engl. circumflex) + c / h / g / j / s => ĉ / ĥ / ĝ / ĵ / ŝ

• lyhyysmerkki (engl. breve) + u => ŭ

KategoriaKielioppi