Strukturvortoj de Esperanto

(ks. myös Aakkoset-sivu)

A

/a

adjektiivin pääte (adjektivo); bela = kaunis

on myös persoonapronominien (mia = minun, …), järjestyslukujen (unua = ensimmäinen, …) ja partisiippien pääte (skribanta = kirjoittava)

/aĉ/

(suf.) kehno, huono, ruma

/ad/

(suf.) jatkuva tai toistuva tekeminen

kantado (kant/ad/o ← kant/i = laulaa) laulaminen, laulu

sidadi (sid/ad/i ← sid/i = istua) istuskella

ade jatkuvasti

ajn

tahansa, hyvänsä

io ajn mikä hyvänsä

kiu ajn kuka tahansa

kie ajn missä tahansa

/aĵ/

(suf.) jotakin konkreettista (esine, aine, asia)

trinkaĵo (trink/aĵ/o ← trink/i = juoda) juoma

al

(prep.) -lle, luo, kohti

alia

toinen, muu

kaj aliaj (k.a.) ynnä muita (ym.)

alie toisin, muuten

alidire toisin sanoen, eli

aliflanke toisaalta

alinome alias, toiselta nimeltään, eli

interalie (i.a.) muun muassa (mm.)

almenaŭ

ainakin, vähintään; ainakaan

ambaŭ

molemmat

/an/

(suf.) jäsen, asukas

ano jäsen

/as

verbin preesensin pääte (prezenco)

ankaŭ

myös, -kin

ankoraŭ

vielä

anstataŭ

(prep.) asemesta

anstataŭe sen sijaan

/ant/

(suf.) aktiivin partisiipin preesens

antaŭ

(prep.) edessä, ennen

antaŭa edellinen

antaŭe edessä, ennen, aikaisemmin

antaŭen eteenpäin

malantaŭ (prep.) (mal/antaŭ ← antaŭ) takana

antaŭtagmeze (atm.) (antaŭ/tag/mez/e ← mez/o = keskipiste) aamupäivällä

antaŭ ol ennen kuin; Li foriris, antaŭ ol la koncerto finiĝis.

apenaŭ

tuskin

persono, kiun mi apenaŭ konas^Z

aprilo

huhtikuu

apud

(prep.) vieressä, vierellä

/ar/

(suf.) joukko, kokonaisuus

arbaro (arb/ar/o ← arb/o = puu) metsä

kamparo (kamp/ar/o ← kamp/o = pelto) maaseutu

/at/

(suf.) passiivin partisiipin preesens

aŭ

tai, vai

aŭ … aŭ joko … tai/tahi

aŭgusto

elokuu

B

baldaŭ

pian

bezoni

tarvita, kaivata

biliono

biljoona (10¹²)

bo/

(pref.) aviosukulaisuus

C

cent

sata

centa

sadas

certa

varma, tietty

certe varmasti

cetera

muu

cetere edelleen, lisäksi, sitä paitsi, muuten

ci (vi)

sinä

cia (via)

sinun

Ĉ

ĉar

koska, sillä; Li estas mia onklo, ĉar mia patro estas lia frato.^Z

ĉe

(prep.) luona, ääressä

ĉef/

(pref.) pää-

ĉefaĵo (ĉef/aĵ/o ← ĉef) pääasia

ĉefurbo (ĉef/urb/o ← urb/o = kaupunki) pääkaupunki

ĉi

antaa pronomineille, adverbeille ja adjektiiveille merkityksen tämä, tässä,…

ĉi-foje (ĉi-/foj/e ← foj/o = kerta) tällä kertaa

ĉi-matene (ĉi-/maten/e ← maten/o = aamu) tänä aamuna

ĉi-nokte (ĉi-/nokt/e ← nokt/o = yö) tänä yönä

ĉi-semajne (ĉi-/semajn/e ← semajn/o = viikko) tällä viikolla

ĉi-semajna (ĉi-/semajn/a ← semajn/o = viikko) tämänviikkoinen

ĉi-jare (ĉi-/jar/e ← jar/o = vuosi) tänä vuonna

ĉi-jara (ĉi-/jar/a ← jar/o = vuosi) tämänvuotinen

ĉi tie / tie ĉi tässä, täällä

ĉi tio / tio ĉi tämä (itsen.); Tio ĉi estas nekredebla.

ĉi tiu / tiu ĉi tämä

ĉi tiuj / tiuj ĉi nämä; Ĉi tiujn gazetojn mi aĉetis ĉi-matene.

ĉi/ yleistävät taulukkosanat

ks. Tabelvortoj

ĉiu

jokainen

ĉia

kaikenlainen

ĉio

kaikki; antaŭ ĉio ennen kaikkea

ĉies

jokaisen, kaikkien

ĉie

kaikkialla

ĉiam

aina, kaikin ajoin

ĉiom

kaiken, koko määrän

ĉial

joka syystä, kaikin mokomin

ĉiel

joka tavoin, kaikin tavoin

/ĉj/

muodostaa miesten hyväilynimiä (myös eräistä sukulaisuuden nimistä); liittyy vartalon 2–6 kirjaimen jälkeen, esim. paĉjo (← patro) iskä, isäkulta

vrt. /nj/

ĉirkaŭ (ĉ.)

(prep.) ympäri, ympärillä; noin (n.)

ĉu?

kysymyssana, -ko/-kö

Ĉu vi parolas Esperanton?

ĉu ne? eikö totta?

ĉu… ĉu joko… tai/tahi

D

de

(prep.) genetiivi; -sta/-stä, -lta/-ltä

passiivilauseen tekijä (agentti) muodostetaan de-preposition avulla, esim. La teksto estis tradukita de mi. (vrt. Mi tradukis la tekston.)

ekde jostakin alkaen

devi

täytyä

decembro

joulukuu

dek

kymmenen

deka

kymmenes

des

ju pli frue… des pli bone mitä aikaisemmin… sitä parempi

deziri

haluta, toivoa; toivottaa; [Mi deziras al vi] bonaN tagoN!

dimanĉo

sunnuntai

dimanĉe sunnuntaisin, sunnuntaina

dis/

(pref.) hajalleen, erilleen

disde

-sta/-stä

do

siis, sitten, niinpä; -han, toki

du

kaksi

dua

toinen

dum

(prep.) aikana, kuluessa

(konj.) kun taas, niin kauan kuin

dume sillä aikaa

E

/e

adverbin pääte (adverbo)

/ebl/

(suf.) mahdollinen

eble mahdollisesti, ehkä

elŝutebla (el/ŝut/ebl/a ← ŝut/i) ladattavissa [oleva]

/ec/

(suf.) ominaisuus

beleco (bel/ec/o ← bel/a = kaunis) kauneus

eĉ

jopa, vieläpä, -pa/-pä

eĉ ne ei edes

/eg/

(suf.) suurentava

ege erittäin, valtavasti, valtavan

/ej/

(suf.) huone, paikka, tila

ek/

(pref.) alkava, äkillinen

ek! mars matkaan!

eks/

(pref.) entinen

ekskluzive

yksinomaan

ekster

(prep.) ulkopuolella; paitsi

el

(prep.) -sta/-stä, ulos; Li estas la plej alta el la fratoj.

/em/

(suf.) taipumus, tapa

sportema (sport/em/a ← sport/o = urheilu) urheilullinen

en

(prep.) -ssa/-ssä, sisässä

ene sisässä, sisällä

/end/

(suf.) pakko tehdä

/er/

(suf.) osanen, hiukkanen

monero (mon/er/o ← mon/o = raha) kolikko

esence

itse asiassa

/estr/

(suf.) päällikkö, johtaja

estraro (estr/ar/o ← estr) johtokunta, hallitus

estri (estr/i ← estr) johtaa, hallita

/et/

(suf. ja pref.) pienentävä

afereto (afer/et/o ← afer/o = asia) pikkuasia

etburĝo (et/burĝ/o ← burĝ/o = porvari) pikkuporvari

etfingro (et/fingr/o ← fingr/o = sormi) pikkusormi

F

februaro

helmikuu

fi/

(pref.) huono, ilkeä, kunniaton

Fi! Hyi!

fini

lopettaa, päättää

fine vihdoin, lopuksi

finfine vihdoin viimein, lopuksi

finno

suomalainen

finnino (finn/in/o ← finn/o) suomalainen (nainen)

finna (finn/a ← finn/o) suomalainen; la finna lingvo suomen kieli

Finnlando (Finn/land/o ← finn/o) Suomi; vrt. Finnujo

fojo

kerta

foje joskus, kerran

unufoje yhden kerran

unuafoje ensi kerran

multfoje monta kertaa

plurfoje toistuvasti

for

pois

forigi (for/ig/i ← for) poistaa

G

ge/

(pref.) molemmat sukupuolet

gepatroj (ge/patr/o/j ← patr/o = isä) vanhemmat

Ĝ

ĝi

se

ĝia

sen

ĝis

(prep.) asti, saakka; ĝis (la) revido! näkemiin!

kunnes

ĝusta

oikea

ĝuste oikein; juuri, ihan, aivan

ĝuste nun juuri nyt; Li ĵus venis hejmen, sed li ĝuste nun banas sin.

H

havi

omistaa, omata, ”olla”

havigi (hav/ig/i ← hav/i) hankkia

nemalhavebla (ne/mal/hav/ebl/a ← hav/i) välttämätön

hazarde

sattumalta

hieraŭ

eilen

antaŭhieraŭ (antaŭ/hieraŭ ← hieraŭ) toissa päivänä

antaŭhieraŭa (antaŭ/hieraŭ/a ← hieraŭ) toissapäiväinen

hodiaŭ

tänään

I

/i

verbin infinitiivin pääte (infinitivo)

i/ epämääräiset taulukkosanat

ks. Tabelvortoj

iu

joku, jokin; eräs

ia

jonkinlainen

io

jokin, jotakin

ies

jonkun

ie

jossakin

iam

joskus, lainkaan

iama entinen, vanha

iamajn milloin tahansa

iom

jonkin verran, vähän

iom post iom vähitellen

iomete hieman

ial

jostakin syystä

iel

jotenkin

/id/

(suf.) jälkeläinen, poikanen

ido poikanen, jälkeläinen

/ig/

(suf.) aiheuttaa, saada aikaan, tehdä joksikin, teettää

/iĝ/

(suf.) tulla joksikin

/il/

(suf.) väline, koje, laite

ili

he, ne

ilia

heidän, niiden

/in/

(suf.) naispuolinen

patrino (patr/in/o ← patr/o) äiti

/ind/

(suf.) arvoinen

leginda (leg/ind/a ← leg/i = lukea) luettava, lukemisen arvoinen

/ing/

(suf.) pidin

/int/

(suf.) aktiivin partisiipin preteriti

inter

(prep.) välissä, keskuudessa

interalie (i.a.) muun muassa (mm.)

intertempe sillä välin

/is

verbin preteritin pääte (preterito mennyt aika)

/ist/

(suf.) ammatti

/it/

(suf.) passiivin partisiipin preteriti

J

/j

monikon pääte

ja

(part.) -han/-hän, -pa/-pä, toki

jam

jo; enää

jama jo oleva

jam nur enää vain

januaro

tammikuu

je

(prep.) vailla merkitystä (käytetään silloin kun mikään muu prepositio ei sovi)

jen

(kas) tässä

jena seuraavanlainen, seuraava, tämä

jene seuraavanlaisesti, (kas) näin

jes

kyllä

jesa myöntävä

ju… des

ju pli frue… des pli bone mitä aikaisemmin… sitä parempi

julio

heinäkuu

junio

kesäkuu

Ĵ

ĵaŭdo

torstai

ĵaŭde torstaisin, torstaina

ĵus

äsken, juuri [äsken], vastikään; Li ĵus venis hejmen.

K

kaj

(konj.) ja; entä

kaj… kaj sekä … että

kaj aliaj ynnä muut

kaj ceteraj (k.c. / kc) ym.

kaj tiel plu (ktp / k.t.p.) jne.

ke

(konj.) että

por ke jotta

kelka

muutama, tietty

kelkaj jotkut

kelkfoje toisinaan

ki/ kysyvät ja relatiiviset taulukkosanat

ks. Tabelvortoj

kiu

kuka, mikä, kumpi; joka
Kiu (persono) parolas? – kuka?
Kiu pomo plaĉas al vi, la flava aŭ la verda? – Tiu flava pomo plaĉas al mi. – kumpi?
Kiun pomon vi manĝos? – Mi elektis jam tiun. – kumman?
La pomo, kiu estas sur la telero… – joka
Por kiuj estas tiuj leteroj? – La leteroj, kiuj estas sur la tablo, estas por vi. – jotka

kia

millainen; jollainen

kio

mikä, mitä, se joka
Kio estas tio? – Tio estas libro. – mikä?

kies

kenen, minkä, kumman; jonka

kie

missä, jossa

kiam

milloin, kun; jolloin

kiom (da)

paljonko?, minkä verran?; jonka verran

kial

miksi
Kial vi venis? – Mi venis, ĉar vi vokis. – miksi?

kiel

miten, kuinka, kuin (samanlaisuuden kuin); kuten
Li estas ĝuste tiel alta, kiel mi.

kontraŭ

(prep.) vastaan, kohti, vastapäätä

krom

(prep.) paitsi, lisäksi

kun

(prep.) kanssa

kune yhdessä

kune kun yhdessä jkn kanssa

kvankam

vaikka

kvar

neljä

kvara

neljäs

kvazaŭ

ikään kuin

kvin

viisi

kvina

viides

L

la

määräinen artikkeli

laŭ

(prep.) mukaan; pitkin

li

hän (miehestä)

lia

hänen

lingvo

kieli

finnlingva (finn/lingv/a ← lingv/o) suomenkielinen

cellingvo (cel/lingv/o ← lingv/o) kohdekieli

fontlingvo (font/lingv/o ← lingv/o) lähdekieli, lähtökieli

pontlingvo (pont/lingv/o ← lingv/o) siltakieli

lundo

maanantai

lunde maanantaisin, maanantaina

M

majo

toukokuu

mal/

(pref.) vastakohta

male päinvastoin

malgraŭ

(prep). huolimatta, uhalla, vastoin

mardo

tiistai

marde tiistaisin, tiistaina

marto

maaliskuu

mem

itse

membildo (mem/bild/o ← bild/o = kuva) omakuva

merkredo

keskiviikko

merkrede keskiviikkoisin, keskiviikkona

mi

minä

mia

minun

miaopinie (mia/opini/e ← opini/o = mielipide) mielestäni

mil

tuhat

milo tuhat; miloj da… tuhansia…

mila

tuhannes

miliono

miljoona (10⁶ )

miliardo

miljardi (10⁹ )

mis/

(pref.) väärin

morgaŭ

huomenna

postmorgaŭ (post/morgaŭ ← morgaŭ) ylihuomenna

multa

moni

multega valtava

N

/n

akkusatiivin pääte (akuzativo)

naŭ

yhdeksän

naŭa

yhdeksäs

ne

ei

nea kieltävä

nek

eikä

nek… nek ei… eikä

ne nur…, sed ankaŭ

ei vain… vaan myös. Li ne nur multe laboras, sed ankaŭ efike planas.

neni/ kieltävät taulukkosanat

ks. Tabelvortoj

neniu

ei kukaan, ei mikään

nenia

ei minkäänlainen

nenio

ei mikään, ei mitään

nenies

ei kenenkään

nenie

ei missään

neniam

ei milloinkaan, ei koskaan

neniom

ei minkään verran, ei yhtään

nenial

ei mistään syystä, ei minkään vuoksi

neniel

ei mitenkään

ni

me

ni diru sanokaamme

nia

meidän

/nj/

muodostaa naisten hyväilynimiä (myös sukulaisuuden nimistä), esim. panjo (← patrino) äiskä, äitikulta

vrt. /ĉj/

novembro

marraskuu

nun

nyt

nur

ainoastaan, vain; vasta

O

/o

substantiivin pääte (substantivo)

ofte

usein

ofta (oft/a ← oft/e) tavallinen, usein esiintyvä/tapahtuva, usea

malofte (mal/oft/e ← oft/e) harvoin

malofta (mal/oft/a ← oft/e) harvinainen, harvoin esiintyvä/tapahtuva, harva

ok

kahdeksan

oka

kahdeksas

oktobro

lokakuu

ol

kuin (erilaisuuden kuin); Li estas pli alta ol vi.

/on/

(suf.) muodostetaan murtolukuja

oni

vastaa suomen passiivia

onia

jnkn epämääräisen

/ont/

(suf.) aktiivin partisiipin futuuri

/op/

(suf.) muodostetaan ryhmälukuja

/os

verbin futuurin pääte (futuro)

/ot/

(suf.) passiivin partisiipin futuuri

P

parentezo

sivuhuomautus; sulkumerkki

parenteze muuten, sivumennen sanoen

pene

vaivoin

per

(prep.) -lla/-llä, avulla

pere de jnk välityksellä

plej

eniten

malplej vähiten

pleje enimmäkseen, enintään

plejparte suurimmaksi osaksi

pli

enemmän

pli-malpli jotakuinkin, kutakuinkin, jokseenkin

pli kaj pli yhä enemmän

pli ol enemmän kuin; yli

plie lisäksi

plu

edelleen, yhä, vielä; enää

plue edelleen, lisäksi

kaj tiel plu (ktp / k.t.p) jne.

kiel tiel plu (kpt / k.t.p.) jne.

ne plu / plu ne ei enää

po

(prep.) kukin

por

(prep.) varten, puolesta

por ke jotta

post

(prep.) jälkeen; takana

poste sitten, takana

posttagmeze (ptm.) (post/tag/mez/e ← mez/o = keskipiste) iltapäivällä

povi

voida, kyetä, jaksaa

pra/

(pref.) esi-, muinais-

precipe

erityisesti, etenkin, varsinkin

preskaŭ

melkein, lähes

preskaŭ iam melkein aina

preta

valmis

nepreta keskeneräinen

preter

(prep.) ohi

pri

(prep.) -sta/-stä

pro

(prep.) vuoksi, tähden; Dankon pro la mesaĝo!

proksima

läheinen

proksimume (proks.) noin

propra

oma

propre omiaan, aivan

pseŭdo/

vale-, teko-, sala-

pseŭdonomo (pseŭdo/nom/o ← nom/o = nimi) salanimi, vrt. pseŭdonimo

R

re

(prep.) jälleen; takaisin

rea toistuva

ree uudestaan

reen takaisin; tien kaj reen edestakaisin

rilate al

suhteessa jnk

S

sabato

lauantai

sabate lauantaisin, lauantaina

se

jos

septembro

syyskuu

sed

(konj.) mutta, vaan

sen

(prep.) ilman, -tta/-ttä

sendube (sen/dub/e ← dub/i = epäillä) epäilemättä

sep

seitsemän

sepa

seitsemäs

ses

kuusi

sesa

kuudes

si

refleksiivipronomini (yksikön 3. persoona)

sub

(prep.) alla

super

(prep.) yläpuolella

supre

ylhäällä

sur

(prep) -lla/-llä, päällä

surbaze de jnk pohjalta, jnk perusteella

Ŝ

ŝi

hän (naisesta)

ŝia

hänen

T

tamen

kuitenkin; kyllä

temas pri

koskee

ti/ osoittavat taulukkosanat

ks. Tabelvortoj

tiu

se, tuo
Kiu pomo plaĉas al vi, la flava aŭ la verda? – Tiu flava pomo plaĉas al mi. – tuo
Kiun pomon vi manĝos? – Mi elektis jam tiun. – tuon.
Por kiuj estas tiuj leteroj? – La leteroj, kiuj estas sur la tablo, estas por vi. – nuo.

tia

sellainen, tuollainen

tio

se, tuo, sitä, tuota. Kio estas tio? Tio estas libro. – tuo, se

ties

sen, tuon

tie

siellä, tuolla

tiam

silloin, tuolloin

tiom

niin paljon, sen verran, tuon verran

tial

siksi

tiel

siten, niin, tuolla tavoin

tiel, ke

siten, että…

Li estas ĝuste tiel alta, kiel mi. – yhtä… kuin

tra

(prep) läpi, kautta

trans

(prep) yli; toisella puolella

tre

sangen, hyvin

tri

kolme

tria

kolmas

tro

liian, liiaksi

tuj

heti

tuta

koko, kokonainen

tute kokonaan, täysin, aivan, ihan

entute (en/tut/e ← tut/a) kaiken kaikkiaan

U

/u

verbin volitiivin (~ imperatiivin) pääte (volitivo)

/uj/

1. (suf.) säiliö, astia; lavujo (lav/uj/o ← lav/i = pestä) pesuallas

2. (suf.) hedelmäpuu; pomujo (pom/uj/o ← pom/o = omena) omenapuu, vrt. pomarbo

3. (suf.) maiden nimiä; Francujo (Franc/uj/o ← franc/o = ranskalainen) Ranska

/ul/

(suf.) olento, henkilö

aktivulo (aktiv/ul/o ← aktiv/a = aktiivinen) aktiivi

/um/

(suf.) epämääräinen merkitys

kafumi (kaf/um/i ← kaf/o = kahvi) kahvitella, juoda kahvia

saŭnumi (saŭn/um/i ← saŭn/o = sauna) saunoa

saŭnumado (saŭn/um/ad/o ← saŭn/o) saunominen

unu

yksi

unua

ensimmäinen

unuaj… aliaj toiset… toiset

/us

verbin konditionaalin pääte (kondicionalo)

V

vendredo

perjantai

vendrede perjantaisin, perjantaina

vera

tosi, todellinen, oikea

vere tosiaan

verdire (ver/dir/e ← dir/i = sanoa) totta puhuen

verŝajne (ver/ŝajn/e ← ŝajn/i = näyttää joltakin) luultavasti, todennäköisesti

vi

te (sinä)

via

teidän (sinun)

vico

rivi, jono, sarja, vuoro; vara

laŭvice vuoron perään

unuavice ensi sijassa

vicprezidanto varapuheenjohtaja

voli

tahtoa, haluta

vorto

sana

vortaro (vort/ar/o ← vort/o) sanakirja

tabelvorto (tabel/vort/o ← vort/o) taulukkosana

Tabelvortoj

Pronomoj kaj adverboj:

---

KategoriaSanastot