Ehdokkaiden vastaukset: SKP


Ehdokas	Kielten tasa-arvo	Suomen ja ruotsin aseman turvaaminen	työryhmän asettaminen	esperanton käytön kokeileminen
Hernberg, Olli	5	5	3	4
Häkkänen, Juha	5	5	5	5
Korppi, Siiri	4	4	4	3
Palomäki, Tuula	5	5	5	5
Pelttari, Tanja	5	5	4	3
Rautiainen, Saara	5	5	3	2
Siika-aho, Antti	5	5	4	4
Suonperä, Arjo	5	5	5	4
Tiainen, Pekka	5	5	5	5
Wahrman, Kalevi	5	5	4	4

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Ehdokkaiden kokemukset esperantosta, kommentit ja mielipiteet kielipolitiikasta:

Olli Hernberg En oikein ole vakuuttunut "korkean tason työryhmistä" vaan asiasta (kuten muistakin) tulee saada aikaan kunnon kansalaiskeskustelu.
Esperanton käytön kokeileminen: Itse kääntämistä ja tulkkausta opiskelleena koen vaikeana ajatuksen "ei-kenenkään-äidinkielestä" tulkkauksen välineenä. Mutta kaikkea pitää toki kokeilla. Ja kannattaa muistaa, että EU:n alueella puhutaan muitakin kuin EU-maiden virallisia kieliä.

Olisimme toki tasa-arvoisempia, jos kaikki EU-byrokraatit käyttäisivät keskenään esperantoa, joka ei ole kenenkään äidinkieli. Kokonaan toinen asia on kuinka se toimisi. Seuraan mielenkiinolla, miten uusien jäsenmaiden kielet tuodaan unioniin. Ainakin sillä on työllistävä vaikutus!

Juha Häkkänen Olen vain lukenut esperantosta, en tunne itse kieltä.
Olen samaa mieltä, että kaikkien kansallisten kielten tasa-arvo on tärkeää EU:ssa. Tuntuu mielenkiintoiselta, jos tuollaista siltakieltä kuin esperanto voisi käyttäää apuna EU:n kielipolitiikan hallinnassa.

Siiri Korppi Olen lukenut esperantosta kielitieteen oppikirjoista.
EU:ssa kaikkien tulisi voida asioida omalla äidinkielillään. Näin suuressa liitossa se kuitenkin on hyvin hankalaa ellei mahdotonta. En pidä nykyistä EU:ta toimivana muillakaan kuin kielipolitiikan aloilla. Esperanton käytöstä en osaa sanoa, tuntuisi kuitenkin kovin työläältä tuoda käyttöön kokonaan uusi kieli, enkä usko sen toimivan kovin hyvin.

Tuula Palomäki Työryhmä: työryhmän tulee hoitaa asiaa siten, että kansallisuudet saavat pitää omat kielensä eikä vaatia pienten maiden oppivan isojen kieltä. Esperanto on tietystä tässä mielessä puolueeton kaikkien opiskeltava kieli.
Esperanton käytön kokeileminen EU:n puitteissa: tärkeintä on, että jokainen saa pitää oman kielensä, eikä koulutus tässä suhteessa estä osallistumasta päätöksentekoon, ts. kielitaidottomankin pitää saada osallistua tasavertaisena päätöksentekoon. Mehän maksamme tulkeista.

Mitä kontakteja teillä on ollut aikaisemmin esperanton kanssa? Tiedän, että esperantoa on harrastettu kauan ja tunnen joitakin opiskelleita. Itsekin olen ollut nuoruudessani kiinnostunut, mutta en ole kuitenkaan lähtenyt hakemaan oppia. Tosin kyllä vakavasti harkinnut. Olisi kiehtova ajatus osata tällaista yleiskansallista kieltä.

Esperantoa on liian harvoin tarjolla missään opinto-ohjelmissa, joten ei ole helppoa löytää paikkaa, missä opiskella. Toinen seikka, että liekö ihmisillä ennakkoluuloja ja niin ollen esim. työväenopistot ja kansanopistot eivät saisi ryhmiä kokoon. Valitettavasti koetaan, että esim. englantia, espanjaa ja muita näitä valtakieliä puhutaan niin monessa paikkaa, että niitä opiskellaan. Eli ei tiedetä, mistä löytää esperantoa osaavaa väestöä.

Tanja Pelttari EU:ssa suurten kielten ylivalta on huolestuttavaa, sillä käännökset esim. suomen kielelle ei aina saavu riittävän ajoissa, jotta riittävät tiedot päätöksentekoon olisi olemassa. Esperanto olisi yksi mahdollisuus tasapainottaa nykyistä eriarvoisuutta, mikäli se saisi maailmanlaajuisesti riittävän painoarvon.

Saara Rautiainen

Antti Siika-aho Olen joskus vuosia sitten lainannut Esperanto-sanakirjan ja selannut sitä hiukan. Olen myös joskus törmännyt esperanto-nettisivuihin. Kieli sinänsä vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta.
Mielestäni esperantoa voisi aivan hyvin kokeilla eräänlaisena muotona esim.EU:ssa. Tosin mielestäni jokaisella kansalla ja maalla tulee olla oma kielensä ja sitä pitää saada vapaasti käyttää EU:ssa. kieli on osa kansallista identiteettiä ja sen vuoksi sen tulee olla tärkeässä asemassa.

Arjo Suonperä Tavallisen ihmisen kannalta EU:n kielipolitiikka on epäonnistunut, ja on omiaan lisäämään ihmisten eriarvoisuutta.

Pekka Tiainen Ei erityisiä kontakteja. Kiinnostuksella on mm. tästä lukenut, vaikken esperantoa ymmäräkkään. Tällaista kiinnostusta on ollut nuoresta alkaen. En ole kuitenkaan niin kielisuuntautunut ja siksi tulee mentyä mistä aita on matalin eli pääasiassa englannilla.
Esperanton kehittely on tärkeä asia enkä pitäisi mahdottomana, että sen ympärille voisi kehittyä pitkän ajan kuluessa jonkinlainen maailmankieli, jossa on elementtejä eri kielistä. Se saattaisi olla hyvinkin toisenlainen loppujen lopuksi kuin esperanto vielä nykyisin. Pulma on, että tarvitaan tavallaan yhden kielen erillistä opettelua. Kuvaamassani suunnassa puhetaito voi syntyä vähitellen niin, että se opitaan luonnostaan. Eli tärkeä harrastus ja sen kehittämistä tulee tukea myös EU-tasolla yhtenä pidemmän ajan visiona, mahdollisuutena, suuntana. Kansalliset kielet ovat tärkeä osa kulttuuriamme ja identiteettiämme eikä niitäkään tietysti saa lähteä jyräämään eikä kaiken englantisoituminenkaan ole hyvä.

Kiitän saamastani esperantoa ja esperantoliikettä koskevasta informaatiosta. Sellainen on tärkeää, että minun kaltaiseni maallikot paremmin ymmärtäisivät mistä on kyse ja puhuisisvat asiasta eteenpäin. Sen verran on herännyt kiinnostusta, että täytyy jossain välissä katsella jotain esperanton oppikirjaa, että olisiko siitä jotain opeteltavissa edes ainakin aluksi.

Kalevi Wahrman Tuttavapiirissä on esperanton harrastajia.
Esperanto on nähdäkseni hyvä väline kansojen lähentämiseksi oikealla tavalla. EU pitää lakkauttaa.

Olli Hernberg	En oikein ole vakuuttunut "korkean tason työryhmistä" vaan asiasta (kuten muistakin) tulee saada aikaan kunnon kansalaiskeskustelu. Esperanton käytön kokeileminen: Itse kääntämistä ja tulkkausta opiskelleena koen vaikeana ajatuksen "ei-kenenkään-äidinkielestä" tulkkauksen välineenä. Mutta kaikkea pitää toki kokeilla. Ja kannattaa muistaa, että EU:n alueella puhutaan muitakin kuin EU-maiden virallisia kieliä. Olisimme toki tasa-arvoisempia, jos kaikki EU-byrokraatit käyttäisivät keskenään esperantoa, joka ei ole kenenkään äidinkieli. Kokonaan toinen asia on kuinka se toimisi. Seuraan mielenkiinolla, miten uusien jäsenmaiden kielet tuodaan unioniin. Ainakin sillä on työllistävä vaikutus!
Juha Häkkänen	Olen vain lukenut esperantosta, en tunne itse kieltä. Olen samaa mieltä, että kaikkien kansallisten kielten tasa-arvo on tärkeää EU:ssa. Tuntuu mielenkiintoiselta, jos tuollaista siltakieltä kuin esperanto voisi käyttäää apuna EU:n kielipolitiikan hallinnassa.
Siiri Korppi	Olen lukenut esperantosta kielitieteen oppikirjoista. EU:ssa kaikkien tulisi voida asioida omalla äidinkielillään. Näin suuressa liitossa se kuitenkin on hyvin hankalaa ellei mahdotonta. En pidä nykyistä EU:ta toimivana muillakaan kuin kielipolitiikan aloilla. Esperanton käytöstä en osaa sanoa, tuntuisi kuitenkin kovin työläältä tuoda käyttöön kokonaan uusi kieli, enkä usko sen toimivan kovin hyvin.
Tuula Palomäki	Työryhmä: työryhmän tulee hoitaa asiaa siten, että kansallisuudet saavat pitää omat kielensä eikä vaatia pienten maiden oppivan isojen kieltä. Esperanto on tietystä tässä mielessä puolueeton kaikkien opiskeltava kieli. Esperanton käytön kokeileminen EU:n puitteissa: tärkeintä on, että jokainen saa pitää oman kielensä, eikä koulutus tässä suhteessa estä osallistumasta päätöksentekoon, ts. kielitaidottomankin pitää saada osallistua tasavertaisena päätöksentekoon. Mehän maksamme tulkeista. Mitä kontakteja teillä on ollut aikaisemmin esperanton kanssa? Tiedän, että esperantoa on harrastettu kauan ja tunnen joitakin opiskelleita. Itsekin olen ollut nuoruudessani kiinnostunut, mutta en ole kuitenkaan lähtenyt hakemaan oppia. Tosin kyllä vakavasti harkinnut. Olisi kiehtova ajatus osata tällaista yleiskansallista kieltä. Esperantoa on liian harvoin tarjolla missään opinto-ohjelmissa, joten ei ole helppoa löytää paikkaa, missä opiskella. Toinen seikka, että liekö ihmisillä ennakkoluuloja ja niin ollen esim. työväenopistot ja kansanopistot eivät saisi ryhmiä kokoon. Valitettavasti koetaan, että esim. englantia, espanjaa ja muita näitä valtakieliä puhutaan niin monessa paikkaa, että niitä opiskellaan. Eli ei tiedetä, mistä löytää esperantoa osaavaa väestöä.
Tanja Pelttari	EU:ssa suurten kielten ylivalta on huolestuttavaa, sillä käännökset esim. suomen kielelle ei aina saavu riittävän ajoissa, jotta riittävät tiedot päätöksentekoon olisi olemassa. Esperanto olisi yksi mahdollisuus tasapainottaa nykyistä eriarvoisuutta, mikäli se saisi maailmanlaajuisesti riittävän painoarvon.
Saara Rautiainen
Antti Siika-aho	Olen joskus vuosia sitten lainannut Esperanto-sanakirjan ja selannut sitä hiukan. Olen myös joskus törmännyt esperanto-nettisivuihin. Kieli sinänsä vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Mielestäni esperantoa voisi aivan hyvin kokeilla eräänlaisena muotona esim.EU:ssa. Tosin mielestäni jokaisella kansalla ja maalla tulee olla oma kielensä ja sitä pitää saada vapaasti käyttää EU:ssa. kieli on osa kansallista identiteettiä ja sen vuoksi sen tulee olla tärkeässä asemassa.
Arjo Suonperä	Tavallisen ihmisen kannalta EU:n kielipolitiikka on epäonnistunut, ja on omiaan lisäämään ihmisten eriarvoisuutta.
Pekka Tiainen	Ei erityisiä kontakteja. Kiinnostuksella on mm. tästä lukenut, vaikken esperantoa ymmäräkkään. Tällaista kiinnostusta on ollut nuoresta alkaen. En ole kuitenkaan niin kielisuuntautunut ja siksi tulee mentyä mistä aita on matalin eli pääasiassa englannilla. Esperanton kehittely on tärkeä asia enkä pitäisi mahdottomana, että sen ympärille voisi kehittyä pitkän ajan kuluessa jonkinlainen maailmankieli, jossa on elementtejä eri kielistä. Se saattaisi olla hyvinkin toisenlainen loppujen lopuksi kuin esperanto vielä nykyisin. Pulma on, että tarvitaan tavallaan yhden kielen erillistä opettelua. Kuvaamassani suunnassa puhetaito voi syntyä vähitellen niin, että se opitaan luonnostaan. Eli tärkeä harrastus ja sen kehittämistä tulee tukea myös EU-tasolla yhtenä pidemmän ajan visiona, mahdollisuutena, suuntana. Kansalliset kielet ovat tärkeä osa kulttuuriamme ja identiteettiämme eikä niitäkään tietysti saa lähteä jyräämään eikä kaiken englantisoituminenkaan ole hyvä. Kiitän saamastani esperantoa ja esperantoliikettä koskevasta informaatiosta. Sellainen on tärkeää, että minun kaltaiseni maallikot paremmin ymmärtäisivät mistä on kyse ja puhuisisvat asiasta eteenpäin. Sen verran on herännyt kiinnostusta, että täytyy jossain välissä katsella jotain esperanton oppikirjaa, että olisiko siitä jotain opeteltavissa edes ainakin aluksi.
Kalevi Wahrman	Tuttavapiirissä on esperanton harrastajia. Esperanto on nähdäkseni hyvä väline kansojen lähentämiseksi oikealla tavalla. EU pitää lakkauttaa.

Takaisin ylös

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Takaisin aloitussivulle: Suomen Esperantoliitto