Ehdokkaiden vastaukset: Kokoomus


Ehdokas	Kielten tasa-arvo	Suomen ja ruotsin aseman turvaaminen	työryhmän asettaminen	esperanton käytön kokeileminen
Autto, Heikki	4	5	5	3
Kauppi, Piia-Noora	4	4	3	3
Marenk, Marianne	4	4	4	4
Niemi-Aro, Antti	5	5	4	3
Nieminen, Antti	5	5	4	4
Pietikäinen, Sirpa	4	4	3	2
Ripatti, Juha-Pekka	3	4	5	3
Siitonen, Eva-Riitta	4	4	5	4
Solehmainen, Tanja	3	3	4	1

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Ehdokkaiden kokemukset esperantosta, kommentit ja mielipiteet kielipolitiikasta:

Heikki Autto Joskus ala-asteella olin kiinnostunut esperantosta mutta sittemmin muiden kielten (englanti, ruotsi, saksa, italia, latina) on syrjäyttänyt esperanton opiskelun.
EU:n kielipolitiikkaa pitää selkeyttää niin, että jäsenmaissa puhutaan EU:sta jäsenmaan omalla kielellä, mutta itse EU:ssa päätöksenteossa tulee pystyä siirtymään vain muutaman (tai jopa yhden jos löytyy sopiva kompromissi) kielen käyttöön, jotta toiminta muuttuisi tehokkaammaksi.

Piia-Noora Kauppi Olen perehtynyt hiukan esperantoon joidenkin sitä harrastavien ystävieni kautta. En kuitenkaan tunne esperantoa perusteellisemmin.
Ymmärrän, että esperanto "puolueettomana kielenä" voisi olla hyvä ratkaisu EU:n kieliongelmiin, jotka tulevat vielä nykyistä enemmän esille uusien jäsenmaiden myötä. Käytännössä on kuitenkin hyvin vaikea ottaa käyttöön kokonaan uutta kieltä, jonka opetusta on harvassa ja jonka taitajia on suhteellisen vähän. Kyseessä olisi varmasti useiden kymmenien vuosien projekti.

EU:n sisäisessä kielipolitiikassa kannatan esim. parlamentin täysistuntojen ja valiokuntien kokousten tulkkausta kaikille EU-kielille. Myös kansalaisten on voitava lähestyä EU:ta omalla kielellään. Kustannussyistä tulkkaamista ja kääntämistä joudutaan jonkin verran rajoittamaan niin, että se tehdään vain pyynnöstä, mikä on mielestäni ihan perusteltua.

En hyväksy minkäänlaista kieleen perustuvaa syrjintää EU:n virantäytössä. Käytännössä on kuitenkin todettava, että englannin ja ranskan osaaminen on lähes välttämätöntä jokapäiväisessä kanssakäymisessä EU:n eri tehtävissä.

Eija-Riitta Korhola Esperanto vaikuttaa todella helpolta kieleltä ja erinomaisen taipuvaiselta palindromeihin. Sen käyttöönotto EU:n toimielimissä ei kuitenkaan ole realistista.
Komission puheenjohtaja Romano Prodi esitti yhden kielen mallia, joka valitettavasti ammuttiin nopeasti alas ilman vakavampaa keskustelua. Englanti työkielenä säästäisi kuluja huomattavasti; ja joka tapauksessa sen osaaminen on välttämätöntä, koska meillä on kokouksia, joissa tulkkauspalveluita ei ole. Pahimpana vaihtoehtona pidän sitä, että Unioniin jäisi 3-6 työkieltä. Näin synnytettäisiin selvä retorinen eliitti, jolle itsensä ilmaisu olisi vaivatonta. Me muut saisimme tarpoa kieliviidakossa jähmeämmin. Tästä syystä kannatan yhden kielen mallia - tai sitten kaikkien. Dokumentit tulisi kuitenkin kääntää entiseen tapaan kaikille jäsenmaiden kielille. Kysymys on kansalaisten oikeuksista.

Marianne Marenk Jo 50-luvulla tutustuin esperantoon ja opiskelin sitä jonkin verran.
Esperanto on hyvä vaihtoehto, mutta ilman laajaa opiskelua ei se onnistu. Jatkossa täytyy olla muutama yhteinen kieli, miksei esperanto voisi olla yksi niistä.

Antti Niemi-Aro Esperanto on mielenkiintoinen kieli. Periaatteessa se voisi olla puolueettomana kielenä paras mahdollinen EU-kieli, mutta pahaa pelkään, että englannin-, ranskan- ja saksankielisillä ei ole intressiä murehtia kieliasiaa tältä pohjalta.

Antti Nieminen En tunne (vielä) ko. kieltä tarpeeksi, jotta voisin esittää mielipiteeni. Tosin ko. kieli on kiehtova sen neutraliteetin vuoksi. Lapsellekin äidin puhe on tärkeintä. Äidinkieli on kaiken perusta, myös EU:ssa.

Sirpa Pietikäinen Maailmalla matkustellessa olen törmännyt kieleen ja YK-liittojen maailmanjärjestön parissa ihmisiin, jotka ovat sitä käyttäneet.
Kieli on tärkeä osa kulttuuria ja identiteettiä, siksi kielten omaperäisyys tulee näkyä EU:n ohjelmissa. Unionin laajentuessa on kuitenkin syytä arvioida käyttökielten määrää tarkasti.

Juha-Pekka Ripatti Niin hieno asia, kuin jokaisen EU:n jäsenvaltion mepin toimiminen omalla äidinkielellään olisi, niin kielten lukumäärä aiheuttaa suuria ongelmia. Jo pelkästään pätevistä tulkeista on puutetta. Tulkkaus aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia. Lisäksi kaikkien asiakirjojen kääntäminen johtaa siihen, että valtakieliset asiakirjat saadaan nopeasti käännetyksi, mutta "pienten kielten" asiakirjat vasta jopa viikkoja tai kuukausia myöhemmin. Tämän vuoksi tarvitaan EU:n kielipolitiikkaa käsittelevä työryhmä.

Eva-Riitta Siitonen Kieli on sinänsä tuttu, mutta ei ole ollut mitään erityisempiä kontakteja sen kanssa.
Suuret kielet ovat EU:ssa tietysti vahvoilla. Kaikkien kielien aseman turvaaminenkin on tärkeää, mutta informaatio heikkenee käännettäessä. Äidinkieli on ihmiselle kaikki, vaan viesti saattaisi EU:ssa mennä paremmin perille, jos keskityttäisiin vain muutamaan kieleen. Esperanto on varmaan hankkeena hyvä kehitettäväksi.

Tanja Solehmainen Esperanto on ajatuksena tuttu, mutta en ole itse opiskellut.
Mielipiteeni esperantosta ja EU:n kielipolitiikasta Esperanto on mielenkiintoinen yritys ylittää kielimuurit, mutta vähäisen tunnettuuden ja käytön johdosta en toisi sitä EU:n työkieleksi. Mielestäni turhaa kääntämistä olisi pyrittävä vähentämään, mutta tärkeimmät asiapaperit pitäisi kääntää kullekin
kansalliselle kielelle. Toisaalta normaali kanssakäyminen kollegoiden kanssa vaatii riittävää kielitaitoa ilman tulkkia.

Heikki Autto	Joskus ala-asteella olin kiinnostunut esperantosta mutta sittemmin muiden kielten (englanti, ruotsi, saksa, italia, latina) on syrjäyttänyt esperanton opiskelun. EU:n kielipolitiikkaa pitää selkeyttää niin, että jäsenmaissa puhutaan EU:sta jäsenmaan omalla kielellä, mutta itse EU:ssa päätöksenteossa tulee pystyä siirtymään vain muutaman (tai jopa yhden jos löytyy sopiva kompromissi) kielen käyttöön, jotta toiminta muuttuisi tehokkaammaksi.
Piia-Noora Kauppi	Olen perehtynyt hiukan esperantoon joidenkin sitä harrastavien ystävieni kautta. En kuitenkaan tunne esperantoa perusteellisemmin. Ymmärrän, että esperanto "puolueettomana kielenä" voisi olla hyvä ratkaisu EU:n kieliongelmiin, jotka tulevat vielä nykyistä enemmän esille uusien jäsenmaiden myötä. Käytännössä on kuitenkin hyvin vaikea ottaa käyttöön kokonaan uutta kieltä, jonka opetusta on harvassa ja jonka taitajia on suhteellisen vähän. Kyseessä olisi varmasti useiden kymmenien vuosien projekti. EU:n sisäisessä kielipolitiikassa kannatan esim. parlamentin täysistuntojen ja valiokuntien kokousten tulkkausta kaikille EU-kielille. Myös kansalaisten on voitava lähestyä EU:ta omalla kielellään. Kustannussyistä tulkkaamista ja kääntämistä joudutaan jonkin verran rajoittamaan niin, että se tehdään vain pyynnöstä, mikä on mielestäni ihan perusteltua. En hyväksy minkäänlaista kieleen perustuvaa syrjintää EU:n virantäytössä. Käytännössä on kuitenkin todettava, että englannin ja ranskan osaaminen on lähes välttämätöntä jokapäiväisessä kanssakäymisessä EU:n eri tehtävissä.
Eija-Riitta Korhola	Esperanto vaikuttaa todella helpolta kieleltä ja erinomaisen taipuvaiselta palindromeihin. Sen käyttöönotto EU:n toimielimissä ei kuitenkaan ole realistista. Komission puheenjohtaja Romano Prodi esitti yhden kielen mallia, joka valitettavasti ammuttiin nopeasti alas ilman vakavampaa keskustelua. Englanti työkielenä säästäisi kuluja huomattavasti; ja joka tapauksessa sen osaaminen on välttämätöntä, koska meillä on kokouksia, joissa tulkkauspalveluita ei ole. Pahimpana vaihtoehtona pidän sitä, että Unioniin jäisi 3-6 työkieltä. Näin synnytettäisiin selvä retorinen eliitti, jolle itsensä ilmaisu olisi vaivatonta. Me muut saisimme tarpoa kieliviidakossa jähmeämmin. Tästä syystä kannatan yhden kielen mallia - tai sitten kaikkien. Dokumentit tulisi kuitenkin kääntää entiseen tapaan kaikille jäsenmaiden kielille. Kysymys on kansalaisten oikeuksista.
Marianne Marenk	Jo 50-luvulla tutustuin esperantoon ja opiskelin sitä jonkin verran. Esperanto on hyvä vaihtoehto, mutta ilman laajaa opiskelua ei se onnistu. Jatkossa täytyy olla muutama yhteinen kieli, miksei esperanto voisi olla yksi niistä.
Antti Niemi-Aro	Esperanto on mielenkiintoinen kieli. Periaatteessa se voisi olla puolueettomana kielenä paras mahdollinen EU-kieli, mutta pahaa pelkään, että englannin-, ranskan- ja saksankielisillä ei ole intressiä murehtia kieliasiaa tältä pohjalta.
Antti Nieminen	En tunne (vielä) ko. kieltä tarpeeksi, jotta voisin esittää mielipiteeni. Tosin ko. kieli on kiehtova sen neutraliteetin vuoksi. Lapsellekin äidin puhe on tärkeintä. Äidinkieli on kaiken perusta, myös EU:ssa.
Sirpa Pietikäinen	Maailmalla matkustellessa olen törmännyt kieleen ja YK-liittojen maailmanjärjestön parissa ihmisiin, jotka ovat sitä käyttäneet. Kieli on tärkeä osa kulttuuria ja identiteettiä, siksi kielten omaperäisyys tulee näkyä EU:n ohjelmissa. Unionin laajentuessa on kuitenkin syytä arvioida käyttökielten määrää tarkasti.
Juha-Pekka Ripatti	Niin hieno asia, kuin jokaisen EU:n jäsenvaltion mepin toimiminen omalla äidinkielellään olisi, niin kielten lukumäärä aiheuttaa suuria ongelmia. Jo pelkästään pätevistä tulkeista on puutetta. Tulkkaus aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia. Lisäksi kaikkien asiakirjojen kääntäminen johtaa siihen, että valtakieliset asiakirjat saadaan nopeasti käännetyksi, mutta "pienten kielten" asiakirjat vasta jopa viikkoja tai kuukausia myöhemmin. Tämän vuoksi tarvitaan EU:n kielipolitiikkaa käsittelevä työryhmä.
Eva-Riitta Siitonen	Kieli on sinänsä tuttu, mutta ei ole ollut mitään erityisempiä kontakteja sen kanssa. Suuret kielet ovat EU:ssa tietysti vahvoilla. Kaikkien kielien aseman turvaaminenkin on tärkeää, mutta informaatio heikkenee käännettäessä. Äidinkieli on ihmiselle kaikki, vaan viesti saattaisi EU:ssa mennä paremmin perille, jos keskityttäisiin vain muutamaan kieleen. Esperanto on varmaan hankkeena hyvä kehitettäväksi.
Tanja Solehmainen	Esperanto on ajatuksena tuttu, mutta en ole itse opiskellut. Mielipiteeni esperantosta ja EU:n kielipolitiikasta Esperanto on mielenkiintoinen yritys ylittää kielimuurit, mutta vähäisen tunnettuuden ja käytön johdosta en toisi sitä EU:n työkieleksi. Mielestäni turhaa kääntämistä olisi pyrittävä vähentämään, mutta tärkeimmät asiapaperit pitäisi kääntää kullekin kansalliselle kielelle. Toisaalta normaali kanssakäyminen kollegoiden kanssa vaatii riittävää kielitaitoa ilman tulkkia.

Takaisin ylös

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Takaisin aloitussivulle: Suomen Esperantoliitto