Ehdokkaiden vastaukset: Liberaalit


Ehdokas	Kielten tasa-arvo	Suomen ja ruotsin aseman turvaaminen	työryhmän asettaminen	esperanton käytön kokeileminen
Ehrnrooth, Magnus	4	3	3	4
Eriksson, Kimmo	5	5	5	5
Harjula, Oili	5	5	3	3
Koivula, Hanna	5	4	4	3
Laakso, Pekka	1	1	5	1
Luoma-Nirva, Jarno	1	1	1	3
Riihimäki, Tomi	4	4	4	4
Syreeni, Sampo	5	2	1	1
Taanila, Juha	5	5	4	3

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Ehdokkaiden kokemukset esperantosta, kommentit ja mielipiteet kielipolitiikasta:

Magnus Ehrnrooth
Jag minns esperanto från 70-talet. Men sedan dess har jag knappt hört något om esperanto. Jag skulle gärna ta en titt på esperanto lärobok. Själv talar jag sex språk och försöker lära mig två till.

Att få kunna tala sitt modersmålet i "Bryssel" är viktigt, men vi måste (nu med tiotals "nya" språk inom EU) hitta ett gemensamt språk. Hela den här problematiken gäller ju precis också i Finland. Hur skall EU klara av språkfrågan, när Finland inte ens klarar av att ge sina medborgarna rätt att tala sitt modersmål (här svenska)? Och då är det endast frågan om två språk! Finland borde införa esperanto som första.

Kimmo Eriksson Nuorempana olen tutustunut kieleen enemmän. Sukulaismieheni oli kielen innokas harrastaja ja itsekin tuolloin opettelin alkeita. Vielä on joitain lehtiä ja kirjoja jäljellä.
Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki EU:n viralliset kielet myös säilyvät virallisina kielinä. Mielestäni tämä on EU:n rikkaus ja se myös osaltaan turvaa pienempien kielten aseman ja olemassaolon Euroopassa. Työkielenä mielestäni voi käyttää vain muutamaa suurta kieltä tai miksei sitten jotain universaalia tehtyä kieltä - kuten esperantoa tms.

Oili Harjula Ehkä esperanto on hieman "vieras" kieli monelle EU:ssa. Jokainen tietenkin haluaa tulla kuulluksi omalla kielellään, ja ehkä englanti on vielä hallitsevampi.

Hanna Koivula Olen joskus selaillut sanakirjaa, mutten varsinaisesti ole opiskellut esperantoa.
Kokonaan uuden kielen opettelu jopa käännöstarkoituksissa saattaa hankaloittaa käännösprosesseja entisestään. Yhteisen siltakielen etsiminen kielisyrjinnän ehkäisemiseksi on kuitenkin hyvä idea.

Pekka Laakso Hyvin vähän kontakteja, maailmassa on aivan liikaa kieliä, pitkällä tähtäimellä yksi kieli on varmaa, mutta siihen menee varmasti tuhansia vuosia. Näyttäisi siltä että se voisi olla esim. englanti, mutta mene ja tiedä???
Mielipide: Turhaa ei enää lisätä kieliä

Jarno Luoma-Nirva Liian monien kielien pitäminen EU:n virallisina kielinä aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Helpommalla päästäisiin, jos EU:lla olisi vain yksi virallinen kieli. Englanti olisi luonnollinen valinta sikäli, että suurin osa kansalaisista osaa sitä ennestään, joko äidinkielenään tai opiskelemalla koulussa. Esperanton etuna tosin olisi se, että koska se ei ole kenenkään äidinkieli, kenelläkään ei olisi etulyöntiasemaa. Sen haittana on kuitenkin toistaiseksi varsin vaatimaton levinneisyys, suurin osa kansalaisista joutuisi opettelemaan sen erikseen alusta saakka.

Sampo Syreeni Olen aikanaan harkinnut esperanton opettelemista, mutta tullut siihen tulokseen että hyvä englannin taito on itselleni olennaisempaa. Jos opettelisin uuden kielen, se olisi luultavasti japani, kiina tai jokin mielenkiintoisempi keinotekoinen kieli (tärkeimpinä lojban, quenya ja klingoni). Tunnen pari henkilöä, jotka taitavat esperantoa.
Esperanton takana vaikuttavat ajatukset ovat mielenkiintoisia ja sinänsä hyviä, mutta epäilen, että taloudelliset välttämättömyydet tuovat meille ennemmin tai myöhemmin maailmankielen. Tällä hetkellä näyttäisi, että sellaiseksi on kohoamassa englanti. En näe tätä ongelmaksi, koska itse olen liberaalina laissez-faire -kielipolitiikan kannalla -- nähdäkseni on melko epäolennaista mitä kieltä me lopulta puhumme, kunhan kommunikaation hyödyt kuitenkin saavutetaan.

On toki ikävää, että säännönmukaisempia keinotekoisia kieliä ei saada helposti levitettyä, englanti kun on melko vaikeasti opittava (kirjoitusasultaan, äännerepertuaariltaan ja varsinkin sanastoltaan). Mutta esperantolla on kyllä silläkin ongelmansa -- sen äännevarastoon on eksynyt tarpeettoman harvinaisia keskieurooppalaisia konsonantteja, sanasto ei ole niin neutraalia kuin voisi luulla ja kielioppikin (vaikka melko säännöllinen) on hieman sattumanvaraisin perustein rakennettu. Kannattaisinkin mieluummin jotakin hieman tukevampaa konstruktiota, kuten lojbania.

Kielipolitiikassa katson, että asioiden käsittelyn pitäisi todella tapahtua yhteisellä kielellä, mutta että siltakielenä tulisi olla sen, jolla luonnostaan on eniten puhujia unionin alueella. Luultavasti siis englannin, koska se on monien toinen kieli. Kansalaisten tulisi toisaalta kotimaassaan kyetä aina asioimaan unionin kanssa äidinkielellään. EU:n sisäisten asiapapereiden tulisi olla saatavilla siltakielellä, mutta ei välttämättä kaikkien jäsenmaiden kielillä -- tästä on jo nyt tullut huomattava painolasti unionin päätöksenteolle. Oikeastaan vain varsinainen lainsäädäntö tulisi varmuudella kääntää kaikille kielille.

Juha Taanila Kontaktit: Mitä televisiossa olen nähnyt ja kuullut.
Esperanton opiskelu kouluissa ainakin täällä pohjoisessa on vähäistä, jos lainkaan. Eli en osaa sanoa olisiko esperantosta varsinaista hyötyä?

Magnus Ehrnrooth	Jag minns esperanto från 70-talet. Men sedan dess har jag knappt hört något om esperanto. Jag skulle gärna ta en titt på esperanto lärobok. Själv talar jag sex språk och försöker lära mig två till. Att få kunna tala sitt modersmålet i "Bryssel" är viktigt, men vi måste (nu med tiotals "nya" språk inom EU) hitta ett gemensamt språk. Hela den här problematiken gäller ju precis också i Finland. Hur skall EU klara av språkfrågan, när Finland inte ens klarar av att ge sina medborgarna rätt att tala sitt modersmål (här svenska)? Och då är det endast frågan om två språk! Finland borde införa esperanto som första.
Kimmo Eriksson	Nuorempana olen tutustunut kieleen enemmän. Sukulaismieheni oli kielen innokas harrastaja ja itsekin tuolloin opettelin alkeita. Vielä on joitain lehtiä ja kirjoja jäljellä. Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki EU:n viralliset kielet myös säilyvät virallisina kielinä. Mielestäni tämä on EU:n rikkaus ja se myös osaltaan turvaa pienempien kielten aseman ja olemassaolon Euroopassa. Työkielenä mielestäni voi käyttää vain muutamaa suurta kieltä tai miksei sitten jotain universaalia tehtyä kieltä - kuten esperantoa tms.
Oili Harjula	Ehkä esperanto on hieman "vieras" kieli monelle EU:ssa. Jokainen tietenkin haluaa tulla kuulluksi omalla kielellään, ja ehkä englanti on vielä hallitsevampi.
Hanna Koivula	Olen joskus selaillut sanakirjaa, mutten varsinaisesti ole opiskellut esperantoa. Kokonaan uuden kielen opettelu jopa käännöstarkoituksissa saattaa hankaloittaa käännösprosesseja entisestään. Yhteisen siltakielen etsiminen kielisyrjinnän ehkäisemiseksi on kuitenkin hyvä idea.
Pekka Laakso	Hyvin vähän kontakteja, maailmassa on aivan liikaa kieliä, pitkällä tähtäimellä yksi kieli on varmaa, mutta siihen menee varmasti tuhansia vuosia. Näyttäisi siltä että se voisi olla esim. englanti, mutta mene ja tiedä??? Mielipide: Turhaa ei enää lisätä kieliä
Jarno Luoma-Nirva	Liian monien kielien pitäminen EU:n virallisina kielinä aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Helpommalla päästäisiin, jos EU:lla olisi vain yksi virallinen kieli. Englanti olisi luonnollinen valinta sikäli, että suurin osa kansalaisista osaa sitä ennestään, joko äidinkielenään tai opiskelemalla koulussa. Esperanton etuna tosin olisi se, että koska se ei ole kenenkään äidinkieli, kenelläkään ei olisi etulyöntiasemaa. Sen haittana on kuitenkin toistaiseksi varsin vaatimaton levinneisyys, suurin osa kansalaisista joutuisi opettelemaan sen erikseen alusta saakka.
Sampo Syreeni	Olen aikanaan harkinnut esperanton opettelemista, mutta tullut siihen tulokseen että hyvä englannin taito on itselleni olennaisempaa. Jos opettelisin uuden kielen, se olisi luultavasti japani, kiina tai jokin mielenkiintoisempi keinotekoinen kieli (tärkeimpinä lojban, quenya ja klingoni). Tunnen pari henkilöä, jotka taitavat esperantoa. Esperanton takana vaikuttavat ajatukset ovat mielenkiintoisia ja sinänsä hyviä, mutta epäilen, että taloudelliset välttämättömyydet tuovat meille ennemmin tai myöhemmin maailmankielen. Tällä hetkellä näyttäisi, että sellaiseksi on kohoamassa englanti. En näe tätä ongelmaksi, koska itse olen liberaalina laissez-faire -kielipolitiikan kannalla -- nähdäkseni on melko epäolennaista mitä kieltä me lopulta puhumme, kunhan kommunikaation hyödyt kuitenkin saavutetaan. On toki ikävää, että säännönmukaisempia keinotekoisia kieliä ei saada helposti levitettyä, englanti kun on melko vaikeasti opittava (kirjoitusasultaan, äännerepertuaariltaan ja varsinkin sanastoltaan). Mutta esperantolla on kyllä silläkin ongelmansa -- sen äännevarastoon on eksynyt tarpeettoman harvinaisia keskieurooppalaisia konsonantteja, sanasto ei ole niin neutraalia kuin voisi luulla ja kielioppikin (vaikka melko säännöllinen) on hieman sattumanvaraisin perustein rakennettu. Kannattaisinkin mieluummin jotakin hieman tukevampaa konstruktiota, kuten lojbania. Kielipolitiikassa katson, että asioiden käsittelyn pitäisi todella tapahtua yhteisellä kielellä, mutta että siltakielenä tulisi olla sen, jolla luonnostaan on eniten puhujia unionin alueella. Luultavasti siis englannin, koska se on monien toinen kieli. Kansalaisten tulisi toisaalta kotimaassaan kyetä aina asioimaan unionin kanssa äidinkielellään. EU:n sisäisten asiapapereiden tulisi olla saatavilla siltakielellä, mutta ei välttämättä kaikkien jäsenmaiden kielillä -- tästä on jo nyt tullut huomattava painolasti unionin päätöksenteolle. Oikeastaan vain varsinainen lainsäädäntö tulisi varmuudella kääntää kaikille kielille.
Juha Taanila	Kontaktit: Mitä televisiossa olen nähnyt ja kuullut. Esperanton opiskelu kouluissa ainakin täällä pohjoisessa on vähäistä, jos lainkaan. Eli en osaa sanoa olisiko esperantosta varsinaista hyötyä?

Takaisin ylös

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Takaisin aloitussivulle: Suomen Esperantoliitto