Ehdokkaiden vastaukset: Sdp


Ehdokas	Kielten tasa-arvo	Suomen ja ruotsin aseman turvaaminen	työryhmän asettaminen	esperanton käytön kokeileminen
Can, Nesrin	5	5	5	2
Elo, Mikko	5	5	5	5
Guzenina, Maria	3	3	5	1
Iivari, Ulpu	5	5	4	1
Järvinen, Päivi	5	5	3	4
Kiljunen, Kimmo	5	5	4	2
Lahti, Pirkko	5	5	5	3
Lepistö, Joonas	5	5	5	5
Liikkanen, Antti	3	4	5	3
Sundback, Barbro	5	5	5	4
Sundman, Folke	4	4	4	4
Söderling, Ismo	5	5	4	3
Taipale, Ilkka	5	5	5	2

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Ehdokkaiden kokemukset esperantosta ja kommentit kielipolitiikasta:

Nesrin Can EU:ssa tulee turvata kielten tasa-arvo, ja jatkossa tulee huomioida paremmin myös ne kielet, jotka ei eivät ole minkään EU-maan virallisia kansalliskieliä, mutta joita puhuvaa väestöä on merkittävästi (saamelaiset, arabit, turkkilaiset, venäläiset jne. jne.) Kielten ystävänä suhtaudun esperantoon kannustavasti ja myönteisesti, mutta uskon sen laajempaan käyttöön leviämisen olevan utopiaa toistaiseksi. Ihmisillä on usein kielen opiskelun eräänä voimakkaana motivaationa tutustumishalu toisiin kulttuureihin, ja tätä tarvetta esperanto ei tyydytä samalla tavoin, kuin äidinkielenä puhutun kielen opettelu.

Mikko Elo Olen kielitieteen lisensiaatti (englanti pääaineena), mutta olen seurannut jonkin verran esperanton kehitystä.
Esperanto sopii hyviin kansainvälisiin yhteisöihin, kuten EU:hun, esim. siltakieleksi tulkkauksessa.

Maria Guzenina Kielten tasa-arvo: tämä ei ole mielestäni yksinkertainen kysymys. Kuinka tämä tasa-arvo käytännössä toteutettaisiin? Tulkein? Kielenkääntäjin? Jo nyt EU:ssa on liikaa byrokratiaa, joka hidastaa asioiden hoitamista. Asiakirjojen kääntäminen kaikille EU-maiden kielille toisi toki töitä kääntäjille, mutta olisi iso rahareikä.
EU:n kielipolitiikkaa käsittelevän korkean tason työryhmän asettaminen: tässä on oltava kyse vähemmistökielten aseman parantamisesta. Esimerkiksi lapsilla on oltava oikeus halutessaan saada opetusta omalla äidinkielellään.

Esperanton käyttö siltakielenä: En usko ajatuksen saavan tuulta purjeisiin. Kuinka moni olisi todellisuudessa valmis tähän. Mutta ajatuksena tämä on hyvin kaunis. Jos tällaiseen ryhdyttäisiin, tukisin yritystä.

Olen keskustellut M.A. Nummisen kanssa useita kertoja, tosin en ole hänen koskaan kuullut puhuvan esperantoa. Käydessäni Venäläistä koulua 70 -luvulla esperantosta puhuttiin paljon.

Ulpu Iivari Suomen Esperantoliitto on ollut kuluvalla parlamenttikaudella yhteydessä suomalaisiin parlamentaarikkoihin kielikysymyksissä.
Kannatan kielellistä tasa-arvoa ja kielten moninaisuuden säilyttämistä EU:ssa. Uuden perustuslakiluonnoksen myötä kielten asema tulee vahvistumaan EU:ssa. Euroopan parlamentti on ollut erityisen aktiivinen alueellisten- ja vähemmistökielten suojelemiseksi. Suhtautumiseni esperanton käyttöön EU:n toimielimissä on varauksellinen, vaikka en sulje sitä kokonaan pois.

Päivi Järvinen Uusien jäsenmaiden liittyessä Euroopan Unioniin, on erääksi uhkatekijäksi demokratialle tässä yhteisössä noussut kielten tasa-arvo. Taataanko tulevaisuuden EU-työssä kaikille mahdollisuus saada tulkkipalveluja tai asiakirjoja omalla kielellä? Jos ei, niin miten tasa-arvo taataan tulevaisuudessa kommunikoinnissa ja tiedonsaannissa. Esperanto voisi olla yhtenä mahdollisuutena takaamassa tasa-arvon ja demokratian toteutumisen EU:ssa tulevaisuudessakin.

Kimmo Kiljunen Idea yhteisestä neutraalista kielestä on loistava - siihenhän esperantolla tähdätään. Vielä on kuitenkin matkaa asian toteutumiseksi.

Pirkko Lahti Tunnen hieman esperanton "perustamishistoriaa".

Joonas Lepistö Olen kirjoista lukenut asiasta, en itse osaa kieltä.
Pienien maiden kieliä tulee ehdottomasti vahvistaa, EU:ssa ei pidä jatkossa saada puhua äidinkielellään, tällöin tasa-arvo säilytettäisiin.

Antti Liikkanen Olen tavannut esperanto-ihmisiä ja "lobbyja" vuosien varrella usein, lisäksi olen seurannut toimintaa julkisuuden välityksellä ja ollut aina ilahtunut: tämänkaltainen vaikuttaminen voi johtaa vain parempaan suuntaan, kunhan ei sorruta intellektualisointiin
Kaikki keinot, jolla EU:n verkosto-luonnetta dynaamisena vahvistetaan ovat hyviä keinoja

Tuula Petäkoski-Hult Esperanton opiskelu on varmasti rikastuttavaa ja edistää vuorovaikutusta useamman eurooppalaisen kieliryhmän kesken, mutta en valitettavasti usko, että se saavuttaa kovin merkittävää asemaa Euroopan Unionin jäsenmaiden keskuudessa. Meillä pohjoismaissa on kokemusta siitä, miten skandinaaviska on saavuttanut jalansijaa pohjoismaisten kielten joukossa ja valitettavasti kokemukset eivät ole kovin rohkaisevia. Esperanton opiskelu on sinänsä varmasti mielenkiintoista ja kannattavaa, kun ajatellaan esim. matkailua ja kulttuurinvaihtoa, mutta en usko sen kehittyvän todelliseksi vaihtoehdoksi muiden vieraiden kielten opiskelun rinnalle. EU:n viralliseksi tai puoliviralliseksi kieleksi ei esperanton asemaa tässä vaiheessa tule vahvistaa. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua, mikäli esperanton asemaa halutaan edistää. Esperantolle voidaan pitää siis ovi auki ja tehdä sitä koskevia päätöksiä tarvittaessa uudelleen.

Barbro Sundback Jag företräder den åsikten att alla deltagare i parlamentet och EU:s övriga institutioner samt EU:s medborgare skall kunna kommunicera på sitt eget modersmål. Europas historia är full av krig, förtryck och hot om utplåning av nationella språk. Språkminoriteternas rätt i de olika medlemländerna måste stärkas. I andra hand ser jag esperanto som en möjlighet att öka kommunikationen mellan EU-medborgarna och deras gemensamma organ. Som representant för en språkminoritet vet jag vad det betyder att ha starka garantier för sina kulturella rättigheter.

Folke Sundman Osmo Buller är avlägsen bekant, men rätt sporadiskt.
Jag förhåller mig både sympatiskt men också realistiskt. Den allra mest grundläggande informationen bör finnas på alla medlemsspråk och t.ex. de allmänna parlamentssessionerna bör täcka hela språkskalan. Men realistiskt är att en stor del av det praktiska arbetet kan och bör ske med en lättare språkapparat.

Ismo Söderling Kesämökki-naapurimme oli edesmennyt Heikki Alikoski. Kaikille esperanton puhujille hän lienee tuttu. Hänen kauttaan tuli paljon tietoa ja näkemystä.
En tunne EU:n kielipolitiikkaa esperanton kannalta. Valitan. Olen avoin kaikelle järkevälle informaatiolle ja vuorovaikutukselle.

Ilkka Taipale Esperantistien Rauhanliitto on ollut Suomen Rauhanliiton jäsen ja aikalainen. Olin Rauhanliiton toiminnanjohtaja 1980-87 (ks. Göran von Bonsdorffin ja Kalevi Kalemaan teokset Suomen rauhanliikkeen / Rauhanliiton historiasta).
Esperanto on yksi merkittävä juonne maailman rauhan ja kansojen yhteistyön kehittämisen katkeamattomassa, mutta aikanaan voitokkaassa historiassa.

Nesrin Can	EU:ssa tulee turvata kielten tasa-arvo, ja jatkossa tulee huomioida paremmin myös ne kielet, jotka ei eivät ole minkään EU-maan virallisia kansalliskieliä, mutta joita puhuvaa väestöä on merkittävästi (saamelaiset, arabit, turkkilaiset, venäläiset jne. jne.) Kielten ystävänä suhtaudun esperantoon kannustavasti ja myönteisesti, mutta uskon sen laajempaan käyttöön leviämisen olevan utopiaa toistaiseksi. Ihmisillä on usein kielen opiskelun eräänä voimakkaana motivaationa tutustumishalu toisiin kulttuureihin, ja tätä tarvetta esperanto ei tyydytä samalla tavoin, kuin äidinkielenä puhutun kielen opettelu.
Mikko Elo	Olen kielitieteen lisensiaatti (englanti pääaineena), mutta olen seurannut jonkin verran esperanton kehitystä. Esperanto sopii hyviin kansainvälisiin yhteisöihin, kuten EU:hun, esim. siltakieleksi tulkkauksessa.
Maria Guzenina	Kielten tasa-arvo: tämä ei ole mielestäni yksinkertainen kysymys. Kuinka tämä tasa-arvo käytännössä toteutettaisiin? Tulkein? Kielenkääntäjin? Jo nyt EU:ssa on liikaa byrokratiaa, joka hidastaa asioiden hoitamista. Asiakirjojen kääntäminen kaikille EU-maiden kielille toisi toki töitä kääntäjille, mutta olisi iso rahareikä. EU:n kielipolitiikkaa käsittelevän korkean tason työryhmän asettaminen: tässä on oltava kyse vähemmistökielten aseman parantamisesta. Esimerkiksi lapsilla on oltava oikeus halutessaan saada opetusta omalla äidinkielellään. Esperanton käyttö siltakielenä: En usko ajatuksen saavan tuulta purjeisiin. Kuinka moni olisi todellisuudessa valmis tähän. Mutta ajatuksena tämä on hyvin kaunis. Jos tällaiseen ryhdyttäisiin, tukisin yritystä. Olen keskustellut M.A. Nummisen kanssa useita kertoja, tosin en ole hänen koskaan kuullut puhuvan esperantoa. Käydessäni Venäläistä koulua 70 -luvulla esperantosta puhuttiin paljon.
Ulpu Iivari	Suomen Esperantoliitto on ollut kuluvalla parlamenttikaudella yhteydessä suomalaisiin parlamentaarikkoihin kielikysymyksissä. Kannatan kielellistä tasa-arvoa ja kielten moninaisuuden säilyttämistä EU:ssa. Uuden perustuslakiluonnoksen myötä kielten asema tulee vahvistumaan EU:ssa. Euroopan parlamentti on ollut erityisen aktiivinen alueellisten- ja vähemmistökielten suojelemiseksi. Suhtautumiseni esperanton käyttöön EU:n toimielimissä on varauksellinen, vaikka en sulje sitä kokonaan pois.
Päivi Järvinen	Uusien jäsenmaiden liittyessä Euroopan Unioniin, on erääksi uhkatekijäksi demokratialle tässä yhteisössä noussut kielten tasa-arvo. Taataanko tulevaisuuden EU-työssä kaikille mahdollisuus saada tulkkipalveluja tai asiakirjoja omalla kielellä? Jos ei, niin miten tasa-arvo taataan tulevaisuudessa kommunikoinnissa ja tiedonsaannissa. Esperanto voisi olla yhtenä mahdollisuutena takaamassa tasa-arvon ja demokratian toteutumisen EU:ssa tulevaisuudessakin.
Kimmo Kiljunen	Idea yhteisestä neutraalista kielestä on loistava - siihenhän esperantolla tähdätään. Vielä on kuitenkin matkaa asian toteutumiseksi.
Pirkko Lahti	Tunnen hieman esperanton "perustamishistoriaa".
Joonas Lepistö	Olen kirjoista lukenut asiasta, en itse osaa kieltä. Pienien maiden kieliä tulee ehdottomasti vahvistaa, EU:ssa ei pidä jatkossa saada puhua äidinkielellään, tällöin tasa-arvo säilytettäisiin.
Antti Liikkanen	Olen tavannut esperanto-ihmisiä ja "lobbyja" vuosien varrella usein, lisäksi olen seurannut toimintaa julkisuuden välityksellä ja ollut aina ilahtunut: tämänkaltainen vaikuttaminen voi johtaa vain parempaan suuntaan, kunhan ei sorruta intellektualisointiin Kaikki keinot, jolla EU:n verkosto-luonnetta dynaamisena vahvistetaan ovat hyviä keinoja
Tuula Petäkoski-Hult	Esperanton opiskelu on varmasti rikastuttavaa ja edistää vuorovaikutusta useamman eurooppalaisen kieliryhmän kesken, mutta en valitettavasti usko, että se saavuttaa kovin merkittävää asemaa Euroopan Unionin jäsenmaiden keskuudessa. Meillä pohjoismaissa on kokemusta siitä, miten skandinaaviska on saavuttanut jalansijaa pohjoismaisten kielten joukossa ja valitettavasti kokemukset eivät ole kovin rohkaisevia. Esperanton opiskelu on sinänsä varmasti mielenkiintoista ja kannattavaa, kun ajatellaan esim. matkailua ja kulttuurinvaihtoa, mutta en usko sen kehittyvän todelliseksi vaihtoehdoksi muiden vieraiden kielten opiskelun rinnalle. EU:n viralliseksi tai puoliviralliseksi kieleksi ei esperanton asemaa tässä vaiheessa tule vahvistaa. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua, mikäli esperanton asemaa halutaan edistää. Esperantolle voidaan pitää siis ovi auki ja tehdä sitä koskevia päätöksiä tarvittaessa uudelleen.
Barbro Sundback	Jag företräder den åsikten att alla deltagare i parlamentet och EU:s övriga institutioner samt EU:s medborgare skall kunna kommunicera på sitt eget modersmål. Europas historia är full av krig, förtryck och hot om utplåning av nationella språk. Språkminoriteternas rätt i de olika medlemländerna måste stärkas. I andra hand ser jag esperanto som en möjlighet att öka kommunikationen mellan EU-medborgarna och deras gemensamma organ. Som representant för en språkminoritet vet jag vad det betyder att ha starka garantier för sina kulturella rättigheter.
Folke Sundman	Osmo Buller är avlägsen bekant, men rätt sporadiskt. Jag förhåller mig både sympatiskt men också realistiskt. Den allra mest grundläggande informationen bör finnas på alla medlemsspråk och t.ex. de allmänna parlamentssessionerna bör täcka hela språkskalan. Men realistiskt är att en stor del av det praktiska arbetet kan och bör ske med en lättare språkapparat.
Ismo Söderling	Kesämökki-naapurimme oli edesmennyt Heikki Alikoski. Kaikille esperanton puhujille hän lienee tuttu. Hänen kauttaan tuli paljon tietoa ja näkemystä. En tunne EU:n kielipolitiikkaa esperanton kannalta. Valitan. Olen avoin kaikelle järkevälle informaatiolle ja vuorovaikutukselle.
Ilkka Taipale	Esperantistien Rauhanliitto on ollut Suomen Rauhanliiton jäsen ja aikalainen. Olin Rauhanliiton toiminnanjohtaja 1980-87 (ks. Göran von Bonsdorffin ja Kalevi Kalemaan teokset Suomen rauhanliikkeen / Rauhanliiton historiasta). Esperanto on yksi merkittävä juonne maailman rauhan ja kansojen yhteistyön kehittämisen katkeamattomassa, mutta aikanaan voitokkaassa historiassa.

Takaisin ylös

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Takaisin aloitussivulle: Suomen Esperantoliitto