Ehdokkaiden vastaukset: Vasemmistoliitto


Ehdokas	Kielten tasa-arvo	Suomen ja ruotsin aseman turvaaminen	työryhmän asettaminen	esperanton käytön kokeileminen
Buttler, Pekka	5	5	4	5
Haapasalo, Jaana	5	5	3	3
Hakomäki, Jan-Mikael	4	4	5	5
Huotari, Anne	4	4	4	3
Ilivitzky, Inna	5	5	5	4
Kiviaho, Niina	5	4	4	3
Kähkönen, Mikko	4	4	2	2
Moisio, Harri	5	4	5	4
Piirainen, Leila	5	5	5	4
Seppänen, Esko	5	5	5	2
Tyystjärvi, Kati	5	5	5	5

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Ehdokkaiden kokemukset esperantosta, kommentit ja mielipiteet kielipolitiikasta:

Pekka Buttler Olen aina ollut hyvin tietoinen nykyisen maailman kielitilanteen ongelmista, ja olen aina toivonut, että olisi olemassa yksi universaali kieli, joka samalla olisi sikäli neutraali, että se ei olisi tiettyyn kansallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan sidottu. Siksi esperanto on minusta aina näyttänyt mielenkiintoiselta. Olen joskus jopa lainannut kirjastosta esperanton oppaan, mutta kun ei ollut ketään, jonka kanssa virittää keskustelua, niin yritys jäi vähäiseksi.
EU:n sisäisen hallinnon nykyinen kielipolitiikka ei ole tehokas, mutta ainakin hyvin tasa-arvoinen. Suosin kaikkia kokeiluja, joissa pyritään lisäämään tehokkuutta, kuitenkin niin että tasa-arvoisuus ei kärsi.

Jaana Haapasalo Ei juuri minkäänlaisia kontakteja. Muutamia esperanton taitajia olen tavannut ja tuntenut.
Esperanton käyttäminen on kiinnostava idea, mutta en oikein usko sen yleistymiseen nykyisessä englannin kielen hegemoniassa.

Jan-Mikael Hakomäki Tiedän kansainvälisen esperanton mailmanliiton pääjohtajan Osmo Bullerin, kun äitini ja hänen aviomiehensä toimivat kulttuurin parissa Taivalkoskella.
Esperantoa pitää minun mielestä tukea ja erityisesti vaatia, että EU:ssa kansalaiset saisivat palvelua omalla kielellä, vaikka tämä ei olisi valtion kieli. Pitäisi palvella ihmisiä baskikielellä, sardinian kielellä, korsikan, saamen jne.

Anne Huotari Tunnen joitakin henkilöitä, jotka ovat opiskelleet esperantoa.
Esperanto on kiehtova kieli, mutta se ei ole saanut sellaista asemaa, joka sillä voisi olla tällaisessa kielten sekamelskassa kuin EU:ssa tällä hetkellä on. Olen sitä mieltä, että jokaisen EU-maan meppien on saatava asiakirjat omalla äidinkielellään.

Inna Ilivitzky Joitakin ystäviä jotka ovat olleet esperanton-harrastajia.
Esperantosta olen melko ambivalentti - jos se helpottaa EU:n sisäistä ihmisten välistä kielellistä kommunikaatiota niin se on hyvä asia. "Pätkäparlamentaarikkona" koin että se on epäoikeudenmukaista - isot kielet "jylläsivät", mietintöjä ja papereita tuli "ajoissa" vain "isoilla kielillä" - joka vaikeutti kovasti pienten maiden kielitaidottomien MEP:ien työskentelyä. Osaan vaan aavistaa mitä tapahtuu kun tulee 10 uutta jäsenmaata!

Niina Kiviaho Ei juuri minkäänlaisia kontakteja arkielämässä; toki innokkaana kielien opiskelijana olen siitä ollut tietoinen.
Esperanton käyttäminen siltakielenä tulkkauksessa olisi ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Kansallisten kielien rinnalla tämä ylikansallinen esperanto voisi olla tasa-arvoinen kokeilu, eikä arvottaisi esim. englantia tai ranskaa ylitse muiden kielien.

Mikko Kähkönen Olen kuullut, että tällainen kieli on olemassa.
Ideana esperanto on hyvä.

Harri Moisio Ei oikeastaan lainkaan kokemuksia - ainoastaan periaatteellisella tasolla, juuri ajatuksella, että tähän kielien kirjoon pitäisi löytää joku vaihtoehto. Kielitieteilijäveljeni (Arto Moisio) on todennut, että esperantossa on joitakin kieliopillisia hankaluuksia ja etsinyt tekokielistä muita vaihtoehtoja - ido-kieli kuulemma "korjaa" esperanton ongelmat ja on/tai voisi olla paremmin omaksuttavissa!??
EUn yhtenäinen "parlamenttikieli" pitää löytää ja siksi on tärkeää perustaa työryhmä selvittämään asiaa. Mielestäni kunkin kielen ja kulttuurin säilyminen "omanaan" turvataan paremmin, jos löydetään yhtenäinen tekokieli. Englannin- tai ranskankielen tmv. nostaminen parlamenttikieleksi tuo myös näiden kulttuurin voimakkaammin esiin, kuten tässä nyt jo käymässä.

Leila Piirainen Olen kuullut joskus puhuttavan esperantoa.
EU:n kielipolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla kansallisten kielien suojelu myös EU:n organisaatioissa. Mikään ei kuitenkaan estä esperanton kokeilua esimerkiksi juuri Euroopan parlamentissa tai laajemminkin. Esperanton kaltainen, neutraali kieli lisäisi varmasti sekä valmistelun että päätöksenteon demokraattisuutta ja vähentäisi valtakieliä - ennen kaikkea englantia ja ranskaa - puhuvien valtaa unionissa.

Esko Seppänen Ei ole ollut kontakteja, satunnaisia äänestyslistakysymyksiä lukuunottamatta.

Siltakielenä en näe tarvetta uudelle kielelle, jota ei puhuta äidinkielenä. Kannatan periaatetta, jonka mukaan tulkkaus tapahtuu mahdollisimman suuressa määrin ilman siltakieltä ja niin että viimeisin lenkki ketjussa on se, joka välittää viestin omalla äidinkielellään.

Kati Tyystjärvi Veljeni opiskeli sitä jonkin aikaa kouluaikana, itse osaan yhden lauseen, jolla ei kyllä juuri ole käyttöä (Keko kaj Riko estas du malgrandaj kokoj).
Minusta esperantoa voisi hyvin kehittää EU-kieleksi. Oltaisiin sitten ainakin samalla viivalla senkin vuoksi, että kieli on yhtä kuin kulttuuri, ja tämä tasaisi kulttuurien välisiä eroja. Olisihan se hauska, jos kaikilla olisi yksi yhteinen kieli!

Pekka Buttler	Olen aina ollut hyvin tietoinen nykyisen maailman kielitilanteen ongelmista, ja olen aina toivonut, että olisi olemassa yksi universaali kieli, joka samalla olisi sikäli neutraali, että se ei olisi tiettyyn kansallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan sidottu. Siksi esperanto on minusta aina näyttänyt mielenkiintoiselta. Olen joskus jopa lainannut kirjastosta esperanton oppaan, mutta kun ei ollut ketään, jonka kanssa virittää keskustelua, niin yritys jäi vähäiseksi. EU:n sisäisen hallinnon nykyinen kielipolitiikka ei ole tehokas, mutta ainakin hyvin tasa-arvoinen. Suosin kaikkia kokeiluja, joissa pyritään lisäämään tehokkuutta, kuitenkin niin että tasa-arvoisuus ei kärsi.
Jaana Haapasalo	Ei juuri minkäänlaisia kontakteja. Muutamia esperanton taitajia olen tavannut ja tuntenut. Esperanton käyttäminen on kiinnostava idea, mutta en oikein usko sen yleistymiseen nykyisessä englannin kielen hegemoniassa.
Jan-Mikael Hakomäki	Tiedän kansainvälisen esperanton mailmanliiton pääjohtajan Osmo Bullerin, kun äitini ja hänen aviomiehensä toimivat kulttuurin parissa Taivalkoskella. Esperantoa pitää minun mielestä tukea ja erityisesti vaatia, että EU:ssa kansalaiset saisivat palvelua omalla kielellä, vaikka tämä ei olisi valtion kieli. Pitäisi palvella ihmisiä baskikielellä, sardinian kielellä, korsikan, saamen jne.
Anne Huotari	Tunnen joitakin henkilöitä, jotka ovat opiskelleet esperantoa. Esperanto on kiehtova kieli, mutta se ei ole saanut sellaista asemaa, joka sillä voisi olla tällaisessa kielten sekamelskassa kuin EU:ssa tällä hetkellä on. Olen sitä mieltä, että jokaisen EU-maan meppien on saatava asiakirjat omalla äidinkielellään.
Inna Ilivitzky	Joitakin ystäviä jotka ovat olleet esperanton-harrastajia. Esperantosta olen melko ambivalentti - jos se helpottaa EU:n sisäistä ihmisten välistä kielellistä kommunikaatiota niin se on hyvä asia. "Pätkäparlamentaarikkona" koin että se on epäoikeudenmukaista - isot kielet "jylläsivät", mietintöjä ja papereita tuli "ajoissa" vain "isoilla kielillä" - joka vaikeutti kovasti pienten maiden kielitaidottomien MEP:ien työskentelyä. Osaan vaan aavistaa mitä tapahtuu kun tulee 10 uutta jäsenmaata!
Niina Kiviaho	Ei juuri minkäänlaisia kontakteja arkielämässä; toki innokkaana kielien opiskelijana olen siitä ollut tietoinen. Esperanton käyttäminen siltakielenä tulkkauksessa olisi ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Kansallisten kielien rinnalla tämä ylikansallinen esperanto voisi olla tasa-arvoinen kokeilu, eikä arvottaisi esim. englantia tai ranskaa ylitse muiden kielien.
Mikko Kähkönen	Olen kuullut, että tällainen kieli on olemassa. Ideana esperanto on hyvä.
Harri Moisio	Ei oikeastaan lainkaan kokemuksia - ainoastaan periaatteellisella tasolla, juuri ajatuksella, että tähän kielien kirjoon pitäisi löytää joku vaihtoehto. Kielitieteilijäveljeni (Arto Moisio) on todennut, että esperantossa on joitakin kieliopillisia hankaluuksia ja etsinyt tekokielistä muita vaihtoehtoja - ido-kieli kuulemma "korjaa" esperanton ongelmat ja on/tai voisi olla paremmin omaksuttavissa!?? EUn yhtenäinen "parlamenttikieli" pitää löytää ja siksi on tärkeää perustaa työryhmä selvittämään asiaa. Mielestäni kunkin kielen ja kulttuurin säilyminen "omanaan" turvataan paremmin, jos löydetään yhtenäinen tekokieli. Englannin- tai ranskankielen tmv. nostaminen parlamenttikieleksi tuo myös näiden kulttuurin voimakkaammin esiin, kuten tässä nyt jo käymässä.
Leila Piirainen	Olen kuullut joskus puhuttavan esperantoa. EU:n kielipolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla kansallisten kielien suojelu myös EU:n organisaatioissa. Mikään ei kuitenkaan estä esperanton kokeilua esimerkiksi juuri Euroopan parlamentissa tai laajemminkin. Esperanton kaltainen, neutraali kieli lisäisi varmasti sekä valmistelun että päätöksenteon demokraattisuutta ja vähentäisi valtakieliä - ennen kaikkea englantia ja ranskaa - puhuvien valtaa unionissa.
Esko Seppänen	Ei ole ollut kontakteja, satunnaisia äänestyslistakysymyksiä lukuunottamatta. Siltakielenä en näe tarvetta uudelle kielelle, jota ei puhuta äidinkielenä. Kannatan periaatetta, jonka mukaan tulkkaus tapahtuu mahdollisimman suuressa määrin ilman siltakieltä ja niin että viimeisin lenkki ketjussa on se, joka välittää viestin omalla äidinkielellään.
Kati Tyystjärvi	Veljeni opiskeli sitä jonkin aikaa kouluaikana, itse osaan yhden lauseen, jolla ei kyllä juuri ole käyttöä (Keko kaj Riko estas du malgrandaj kokoj). Minusta esperantoa voisi hyvin kehittää EU-kieleksi. Oltaisiin sitten ainakin samalla viivalla senkin vuoksi, että kieli on yhtä kuin kulttuuri, ja tämä tasaisi kulttuurien välisiä eroja. Olisihan se hauska, jos kaikilla olisi yksi yhteinen kieli!

Takaisin ylös

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Takaisin aloitussivulle: Suomen Esperantoliitto