Ehdokkaiden vastaukset: Vihreä liitto


Ehdokas	Kielten tasa-arvo	Suomen ja ruotsin aseman turvaaminen	työryhmän asettaminen	esperanton käytön kokeileminen
Aaltonen, Uma	5	5	5	5
Hassi, Satu	5	5	3	3
Härkönen, Jehki	4	3	2	4
Juurikkala, Timo	2	2	3	1
Kauhanen, Jussi	5	4	5	4
Krohn, Irina	5	5	5	3
Moisio, Elina	5	5	3	2
Mäkinen, Tuija	5	5	4	3
Urhonen, Anna-Maria	5	5	4	4
Wuori, Matti	4	5	5	4

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Ehdokkaiden kokemukset esperantosta, kommentit ja mielipiteet kielipolitiikasta:

Uma Aaltonen Olen joskus huvitellut ajatuksella ryhtyä opiskelemaan esperantoa ja etsinkin Tampereella opiskellessani kansalaisopiston ohjelmista ko. kurssia - ei ollut, MUTTA ei aikaakaan, kun Irlannissa Euroopan parlamentin vihreän ryhmän ruokaturvallisuus -seminaarissa tapasin hurmaavan vihreän ladyn - Mairen, joka ihastui kun sanoin hänen nimensä MAIRE enkä moori - selvisi, että hän on EU-rahoituksella tehnyt kirjan esperantosta ja sain sen - hän myös käänsi lohjalaislasten kanssa tekemäni ympäristöteemaisen värityskirjan, jonka voi tulostaa kotisivultani usean kielen tekstein -- toivon että saan kaikki EU-jäsenmaiden kielet sinne - ja melkeinpä uskon, että aika harvinaista onkin esitellä esperantoa ep-jäsenen kotisivulla.

Satu Hassi Suoraan sanoen en ole paljon miettinyt. Ihailen ihmisiä, jotka ovat opetelleet esperantoa, koska idea on upea. Käytännön elämässä EU-keskustelut käydään keskustelijoiden omilla kielillä ja/tai sellaisilla muilla kielillä, joita keskustelijat osaavat, kuten englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Jehki Härkönen Opiskelin hieman esperanton alkeita lukioaikoinani omaksi huvikseni. Lisäksi olen keskustellut erään esperanton professorin kanssa Euroopan vihreiden tilaisuuksissa. Hänen nimeään en valitettavasti muista.
Kannatan kielten moninaisuuden säilyttämistä niin kauan, kun se vain on käytännössä mahdollista. Esperanton kokeileminen esimerkiksi siltakielenä voisi myös olla hyvä idea.

Timo Juurikkala Esperanto on hieno idea, mutta minusta (huono) englanti on saavuttanut jo aika vahvan aseman.

Jussi Kauhanen Eräs parhaita tuttaviani ja kuorotovereitani on pitkän linjan esperanton harrastaja.
Hyvä, että kielipolitiikkakin otetaan esille näiden vaalien yhteydessä.

Irina Krohn Tunnen asianharrastajia ja olen perehtynyt myös itse "aatteeseen".
Kielet ovat mielestäni keskeisessä asemassa EU:n kehityksessä. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee yhteisiä kieliä ja keskusteluja. Esperantosta ratkaisuna en osaa vielä sanoa kantaani.

Elina Moisio Mielestäni kaikkien jäsenmaiden virallisten kielten tulee säilyä myös EU:n virallisina kielinä. Siltakielenä voidaan kokeilla esperantoa, mutta nyt näyttäisi siltä, että englanti, saksa ja ranska saavat suurimman hyväksynnän siltakielinä käytettyinä.

Tuija Mäkinen Tiedän, että esperanto on olemassa, mutta en ole itse siihen tutustunut eikä kukaan tuttavapiiristäni. Esperantoa on vuosikymmenet opetettu ainakin Jyväskylässä, jossa asun.
Minä liitän kielen ja kulttuurin laajassa mielessä niin vahvasti yhteen, että koen kulttuurittoman kielen pelkäksi tekniikaksi enkä varsinaisesti kieleksi. Kielellä pitää olla historia ja mieli. Jokainen kieli on arvokas ja rikas juuri siksi, että se kantaa sisällään kulttuuria ja kansallista mentaliteettia. EU on kansojen liitto ja kieli ilmentää kansan mentaliteettia omaleimaisella ja ainutkertaisella tavalla. Euroopan rikkaus ja luovuus on sen kulttuurien kirjossa. Kaikkien EU-jäsenmaiden kielten tulee olla tasa-arvoisia EU:ssa.

Anna-Maria Urhonen Olen lukenut siitä muutaman lehtijutun. En voi sanoa olevani asiantuntija.
Esperanto voisi olla hyvä yleiskieli unionille. En näe, miksei sitä voisi kokeilla ns. välikielenä, josta sitten tulkattaisiin kaikki muille kielille.

Matti Wuori Olen opiskellut esperantoa 1960-luvulla.
Poliittista tahtoa saada esperanto mukaan EU:n kielikirjoon on erittäin vaikea nostattaa juuri nyt, kun EU:n "omien" kielten lukumäärä on jo 20, ja pelkästään EP:n täysistunnoissa on parhaimmillaan samaan aikaan noin 1 000 tulkkia (ja tulkkaamisessa kaavaillaan siirtymistä spokewheel- järjestelmään, joka heikentää pienten kielten asemaa entisestään). Lisäksi kataloniaa, baskia jne. vaaditaan myös EU:n virallisiksi kieliksi argumentaatiolla "jos kerran malta ja viro, niin mikseivät niitä suuremmat kielet, jotka eivät ole "kansallisia" mutta joiden merkitys alueellisille identiteeteille on erittäin suuri. "Korvaavana" yleiskielenä, lingua franca'na, taas englanti on nyt etenemässä hyvin määrätietoisesti.

Uma Aaltonen	Olen joskus huvitellut ajatuksella ryhtyä opiskelemaan esperantoa ja etsinkin Tampereella opiskellessani kansalaisopiston ohjelmista ko. kurssia - ei ollut, MUTTA ei aikaakaan, kun Irlannissa Euroopan parlamentin vihreän ryhmän ruokaturvallisuus -seminaarissa tapasin hurmaavan vihreän ladyn - Mairen, joka ihastui kun sanoin hänen nimensä MAIRE enkä moori - selvisi, että hän on EU-rahoituksella tehnyt kirjan esperantosta ja sain sen - hän myös käänsi lohjalaislasten kanssa tekemäni ympäristöteemaisen värityskirjan, jonka voi tulostaa kotisivultani usean kielen tekstein -- toivon että saan kaikki EU-jäsenmaiden kielet sinne - ja melkeinpä uskon, että aika harvinaista onkin esitellä esperantoa ep-jäsenen kotisivulla.
Satu Hassi	Suoraan sanoen en ole paljon miettinyt. Ihailen ihmisiä, jotka ovat opetelleet esperantoa, koska idea on upea. Käytännön elämässä EU-keskustelut käydään keskustelijoiden omilla kielillä ja/tai sellaisilla muilla kielillä, joita keskustelijat osaavat, kuten englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.
Jehki Härkönen	Opiskelin hieman esperanton alkeita lukioaikoinani omaksi huvikseni. Lisäksi olen keskustellut erään esperanton professorin kanssa Euroopan vihreiden tilaisuuksissa. Hänen nimeään en valitettavasti muista. Kannatan kielten moninaisuuden säilyttämistä niin kauan, kun se vain on käytännössä mahdollista. Esperanton kokeileminen esimerkiksi siltakielenä voisi myös olla hyvä idea.
Timo Juurikkala	Esperanto on hieno idea, mutta minusta (huono) englanti on saavuttanut jo aika vahvan aseman.
Jussi Kauhanen	Eräs parhaita tuttaviani ja kuorotovereitani on pitkän linjan esperanton harrastaja. Hyvä, että kielipolitiikkakin otetaan esille näiden vaalien yhteydessä.
Irina Krohn	Tunnen asianharrastajia ja olen perehtynyt myös itse "aatteeseen". Kielet ovat mielestäni keskeisessä asemassa EU:n kehityksessä. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee yhteisiä kieliä ja keskusteluja. Esperantosta ratkaisuna en osaa vielä sanoa kantaani.
Elina Moisio	Mielestäni kaikkien jäsenmaiden virallisten kielten tulee säilyä myös EU:n virallisina kielinä. Siltakielenä voidaan kokeilla esperantoa, mutta nyt näyttäisi siltä, että englanti, saksa ja ranska saavat suurimman hyväksynnän siltakielinä käytettyinä.
Tuija Mäkinen	Tiedän, että esperanto on olemassa, mutta en ole itse siihen tutustunut eikä kukaan tuttavapiiristäni. Esperantoa on vuosikymmenet opetettu ainakin Jyväskylässä, jossa asun. Minä liitän kielen ja kulttuurin laajassa mielessä niin vahvasti yhteen, että koen kulttuurittoman kielen pelkäksi tekniikaksi enkä varsinaisesti kieleksi. Kielellä pitää olla historia ja mieli. Jokainen kieli on arvokas ja rikas juuri siksi, että se kantaa sisällään kulttuuria ja kansallista mentaliteettia. EU on kansojen liitto ja kieli ilmentää kansan mentaliteettia omaleimaisella ja ainutkertaisella tavalla. Euroopan rikkaus ja luovuus on sen kulttuurien kirjossa. Kaikkien EU-jäsenmaiden kielten tulee olla tasa-arvoisia EU:ssa.
Anna-Maria Urhonen	Olen lukenut siitä muutaman lehtijutun. En voi sanoa olevani asiantuntija. Esperanto voisi olla hyvä yleiskieli unionille. En näe, miksei sitä voisi kokeilla ns. välikielenä, josta sitten tulkattaisiin kaikki muille kielille.
Matti Wuori	Olen opiskellut esperantoa 1960-luvulla. Poliittista tahtoa saada esperanto mukaan EU:n kielikirjoon on erittäin vaikea nostattaa juuri nyt, kun EU:n "omien" kielten lukumäärä on jo 20, ja pelkästään EP:n täysistunnoissa on parhaimmillaan samaan aikaan noin 1 000 tulkkia (ja tulkkaamisessa kaavaillaan siirtymistä spokewheel- järjestelmään, joka heikentää pienten kielten asemaa entisestään). Lisäksi kataloniaa, baskia jne. vaaditaan myös EU:n virallisiksi kieliksi argumentaatiolla "jos kerran malta ja viro, niin mikseivät niitä suuremmat kielet, jotka eivät ole "kansallisia" mutta joiden merkitys alueellisille identiteeteille on erittäin suuri. "Korvaavana" yleiskielenä, lingua franca'na, taas englanti on nyt etenemässä hyvin määrätietoisesti.

Takaisin ylös

Takaisin vaalikyselyn aloitussivulle

Takaisin aloitussivulle: Suomen Esperantoliitto