Aakkoset

Esperanton kirjaimisto käsittää 28 kirjainta (= äännettä):
a b c ĉ d e f g ĝ h ĥ i j ĵ k l m n o p r s ŝ t u ŭ v z

Esperanton oikeinkirjoituksessa on sama pääperiaate kuin suomessa: yksi äänne yksi kirjain (por unu sono unu litero), esim. suhuäänteet (ŝ, ĉ, ĵ, ĝ) kirjoitetaan yhdellä kirjaimella, päinvastoin kuin monissa muissa kielissä.

Vokaaleja on siis vain viisi: a e i o u. Diftongeja (kaksoisääntiöitä) muodostetaan lisäämällä vokaaleihin joko j tai ŭ: aj ej oj uj (ääntyvät kuten suomen ai au ei eu oi ou ui).

aj : kaj [kai] ja – vrt. kajero [ka.je:ro] vihko
: aŭto [au.to] auto, haŭto [hau.to] iho, ankaŭ [an.kau] myös, ambaŭ [am.bau] molemmat
ej : hej! [hei] hei!, hejmo [hei.mo] koti – vrt. retejo [re.te:jo] sivusto (Internetissä)
: eŭro [eu.ro] euro, Eŭropo [eu.ro:po] Eurooppa
oj : oj! [oi] oi!, aŭtoj [au.toi], hejmoj [hei.moi], eŭroj [eu.roi] – vrt. kojoto [ko.jo:to] kojootti
: poŭpo [pou.ko] perä (laivan)
uj : tuj [tui] heti – vrt. tuja [tu:ja] välitön, pikainen, pika-, ujo [u:jo] säiliö

Venäläisissä nimissä on käyttöä myös ij-diftongille:
ij : Jevgenij [jev.ge:nii] miehen etunimi, Pokrovskij [po.krovs.kii] miehen sukunimi

Esperanton konsonantit voidaan ryhmitellä soinnillisuuden (soinniton/soinnillinen) mukaan seuraavasti:

 k t p s ŝ c ĉ f h  ĥ
 g d b z ĵ (dz) ĝ  v  – j l m n r

On tärkeätä erottaa parit: k–g, t–d, p–b, f–v; s–z, ŝ–ĵ, ĉ–ĝ.

Soinnillisuuden lisäksi on tärkeätä tehdä ero s-äänteen ja vastaavan suhuäänteen välillä:

s c z (dz)
ŝ ĉ ĵ ĝ

s – z:
selo [se:lo] satula, baso [ba:so] basso, peso [pe:so] punnitus, rusa [ru:sa] venäläinen.
zeno [ze:no] Zen, bazo [ba:zo] tukikohta, pezo [pe:zo] paino, ruza [ru:za] viekas.
ŝ – ĵ:
ŝelo [ʃe:lo] kuori, fiŝo [fi.ʃo] kala, maŝino [ma.ʃi:no] kone.
ĵeti [ʒe:ti] heitää, ĵaŭro [ʒau:ro] torstai, finaĵo [fi.na:ʒo] pääte.
c – (dz):
celo [ʦe:lo] tavoite, baco [ba:ʦo] batzen, peco [pe:ʦo] pala, laco [la:ʦo] väsymys,
(edzo [ed.zo] puoliso, adzo [ad.zo] hakku)
ĉ – ĝ:
ĉelo [ʧe:lo] solu, kenno, ĉielo [ʧi.e:lo] taivas, ĉefo [ʧe:fo] päällikkö, ĉi-foje [ʧi.fo:je] tällä kerralla, dimanĉo [di.man.ʧo] sunnuntai, ĉirkaŭaĵo [ʧir.kau.a:ʒo] ympäristö
ĝelo [ʤe:lo] geeli, ĝi [ʤi] se, ruĝa [ru:ʤa] punainen, etaĝo [e.ta:ʤo] kerros, iĝi [i:ʤi] tulla joksikin, vizaĝo [vi.za:ʤo] kasvot

baso [ba:so] – bazo [ba:zo] – baco [ba:ʦo]
peso [pe:so] – pezo [pe:zo] – peco [pe:ʦo]
rusa [ru:sa] – ruza [ru:za] – ruĝa [ru:ʤa]
selo [se:lo] – ŝelo [ʃe:lo] – celo [ʦe:lo] – ĉelo [ʧe:lo] – ĝelo [ʤe:lo]

ĉelo [ʧe:lo] – ĉielo [ʧi.e:lo]

Lisähuomioita:

s = terävämpi kuin suomen s
z = soinnillinen s
c = ts [ʦ]
ŝ = suomen š, sh [ʃ]
ĵ = soinnillinen ŝ, suomen ž [ʒ]
ĉ = tŝ [ʧ]
ĝ = dĵ [ʤ]
ĥ = [x] esim. saksan ch sanassa Bach [bax] Bach, puro ja venäjän x sanassa xор [xor] kuoro
ŭ = esiintyy vain diftongeissa, ks. yllä
ng, nk = (ei äänny äng-äänteenä [ŋ], vaan kuten kirjoitettu, esim. lingvo [lin.gvo] kieli, banko [ban.ko] pankki)

Kun kirjoitat tietokoneella, huomaa:
– sirkumfleksi (engl: circumflex) + c / h / g / j / s → ĉ / ĥ / ĝ / ĵ / ŝ
– lyhyysmerkki (engl: breve) + u → ŭ

Sanapaino on toiseksi viimeisellä tavulla. Tavujen määrä on sama kuin vokaalien määrä (vierekkäiset vokaalit kuuluvat siis eri tavuihin). Jos painollinen tavu päättyy vokaaliin, tämä ääntyy pidempänä. Jos taas painollista vokaalia seuraa kaksi tai useampia konsonantteja tai jos kyseessä on diftongi, vokaali on lyhyt. Esimerkkejä:

bona [bo:na] hyvä, kio [ki:o] mikä, granda [gran.da] suuri, kaj [kai] ja.

Katso myös