Ensimmäinen kansainvälinen kokous itsenäisessä Suomessa

Eletään vuotta 1922. Suomi on itsenäistynyt jo neljä ja puoli vuotta aiemmin, Tarton rauha Neuvosto-Venäjän kanssa on solmittu 1920, mutta tuona vuonna tapahtuu vielä kahnauksia, esimerkiksi Itä-Karjalan kansannousu ja ns. Sallan läskikapina. Sisäisestikin on levotonta, sisäministeri Heikki Ritavuori ammutaan. Kansakunta haluaa kuitenkin kurkottaa eteenpäin, mihin ensimmäinen Suomessa järjestettävä kansainvälinen kokous tarjoaa elokuussa oivan tilaisuuden. Kokouksen kunniapuheenjohtajistossa toimii lukuisia ministereitä, korkea-arvoisia virkamiehiä, professoreja ja ulkomaisia diplomaatteja.

Sanomalehdet raportoivat kokouksesta laajalti, onhan se ennennäkemätön Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisee ison tervetuliastoivotuksen ensimmäisellä aukeamallaan kokouksen alkamispäivänä  8. elokuuta ja seuraavina päivinä mm. esittelee osallistujia maailmalta. Muutkin sanomalehdet kirjoittavat kokouksesta. Yleisradiokin olisi varmasti siitä kertonut, jos olisi ollut tuolloin olemassa.

Mikä oli tämä kansainvälinen kokous, joka sai aikaan moisen innostuksen? Kyseessä oli Esperanton maailmanliiton, Universala Esperanto-Asocion (UEA), maailmankongressi. Maailmankongresseja on järjestetty vuosittain vuodesta 1905 lähtien – poislukien maailmansotien vuodet – joten Helsingissä vuonna 1922 pidetty oli jo neljästoista. Sittemmin näitä kongresseja on Suomessa pidetty kolme: Helsingissä 1969, Tampereella 1995 ja Lahdessa 2019. Lahden kongressi on muuten viimeisin pidetty “läsnäkongressi”, sillä vuosien 2020 ja 2021 kongressit järjestettiin koronan takia vain virtuaalisina.

Tänä vuonna kongressi on elokuun ensimmäisellä viikolla Kanadan Montréalissa, mutta sitä ennen Suomen Esperantoliitto, Esperanto-Asocio de Finnlando (EAF), järjestää 6. elokuuta tuon 14. maailmankongressin 100-vuotistapahtuman. Yhtenä luennoitsijana on UEA:n pääsihteerinä aiemmin toiminut Osmo Buller, joka kertoo suomalaisten esperantistien ponnistuksista kongressin saamiseksi. Lisäksi kuulemme elämästä tuon ajan Suomessa ja kongressin uutisoinnista. Luentojen jälkeen teemme kävelykierroksen Helsingin keskustassa ja tutustumme osaan kongressin tapahtumapaikoista kuten Säätytaloon, Ritarihuoneeseen, Kansallisteatteriin ja nykyiseen Vanhaan ylioppilastaloon.

Lisätietoja

www.esperanto.fi kohta Ajankohtaista
100-vuotistapahtuman juhlatoimikunnan puheenjohtaja Sakari Kauppinen, sk[ät]bastu.net
Suomen Esperantoliiton sihteeri Tiina Oittinen,
eaf[ät]esperanto.fi, puhelin 050 549 4709
Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Juha Metsäkallas,
eafprezidanto[ät]esperanto.fi, puhelin 045 134 8360