Ludwik Zamenhofin, Doktoro Esperanton päivä 15.12.2018

Zamenhof-päivä (15. joulukuuta) on esperantonkielisen kirjallisuuden, esperantokulttuurin päivä, kielen kehittäjän L. L. Zamenhofin (1859–1917) syntymäpäivä. Sitä juhlitaan ympäri maailmaa esperantoyhdistysten ja -yhteisöjen järjestämissä tapahtumissa. Tänä vuonna (2018) se sattuu lauantaiksi.

Tervetuloa Suomen Esperantoliiton toimiston Avoimien ovien päivään lauantaina 15.12. klo 14–17 tutustumaan kirjoihin, lehtiin, oppikursseihin ja ihmisiin Suomen Esperantoliiton ja Helsingin esperantoseuran on yhteiseen toimistoon. Se on Kalliossa Hakaniemen metroaseman lähituntumassa, Siltasaarenkatu 15 C 65. Toimistossa tutustua esperantokirjallisuuteen, äänitteisiin ym. kulttuurituotteisiin ja tavata kielen harrastajia ja liiton aktiiveja, jotka valmistautuvat kesän suurtapahtumaan:

Jokavuotinen Esperanton maailmankongressi (esperantoksi Universala Kongreso de Esperanto, tuttavallisemmin UK) järjestetään Lahdessa 20.–27. heinäkuuta 2019. Kyseessä on 104. esperanton maailmankongressi, joka tuo Lahteen parhaimmillaan yli tuhatpäisen esperantistijoukon. Kongressin teemana on “elävä luonto, kukoistava kulttuuri”.

Toimisto on yleisölle avoinna tiistaisin klo 17–19 (koputa ikkunaan, vasemmalla ulko-ovesta). Puhelin: 044 2642 742 (viesti vastaajaan tai tekstiviesti).

Tuomo Grundström
Suomen Esperantoliitto ry, puheenjohtaja

Tuomo Grundström, liiton puheenjohtaja, puh. 0440 199 766,
eafprezidanto[ät]esperanto.fi
Tiina Oittinen, liiton sihteeri, puh. 050 5494 709,
eafsekretario[ät]esperanto.fi
Börje Eriksson, liiton hallituksen jäsen, Lahti,
puh. 040 7793 487, bovoeo73[ät]gmail.com

Seuraava artikkeli on vapaasti käytettävissänne. Pyydämme ilmoittamaan mahdollisesta julkaisusta osoitteella eafprezidanto[ät]esperanto.fi

Ludwik Zamenhofin, Doktoro Esperanton päivä 15.12.2018

Unesco on nimennyt ihmiskunnan suuria persoonallisuuksia. Vuonna 1959 listalle merkittiin silmälääkäri Ludwik Zamenhof (15.12.1859 – 14.4.1917), joka julkaisi kansainvälisen yhteiskielen suunnitelman v. 1887 käyttäen nimimerkkiä D-ro Esperanto, ”tri Toivomieli”. Se elää edelleen, ei vain nerokkaan rakenteensa vuoksi, vaan koska hän luovutti kielen kaikelle kansalle. Sillä sai heti julkaista vapaasti ja johtaa ja lainata uusia sanoja. Juuri tuona aikanahan mm. suomea kehitti vastaavasti sen kulttuurin sankarisukupolvi – samoin kuin uusia kansalliskieliä edelleenkin.

Zamenhofista tuli maailman ja historian tuntema tohtori Esperanto samaan tapaan kuin lahjakkaasta suomalaisnörtti Linus Torvaldsista tuli koko maailman tuntema, asiantuntijoitten ja -harrastajien arvostama Linux. Heissä on samaa: Poikkeuksellisen luovia lahjakkuuksia, joiden nerokkuus yhdistyy humanistiseen arvomaailmaan ja luottamukseen ihmisyhteisön luovaan voimaan. Keksintö annetaan ihmiskunnalle, päästetään käsistä, lähetetään omille teilleen.

Puolueeton yhteiskieli oli yksi Zamenhofin pyrkimys, mutta vielä tärkeämpänä hän piti hahmotelmaansa humanistisesta, uskonnolliset sekä kansallisuus- ja kielirajat ylittävästä yhteiskuntajärjestyksestä, jonka hän nimesi esperanton sanalla Homaranismo, ”ihmiskunnan jäsenyys”:
”Homaranismo-aate ei lainkaan vaadi kannattajaansa luopumaan rakkaudesta kotimaataan ja omaa kieltään kohtaan eikä peritystä uskonnostaan; se vaatii häntä vain pitämään ne ominaan, niin että hän ei tyrkytä kansallisia tai muita erityisominaisuuksiaan muille; että hän ei pidä näitä ihmisiä onnettomasti erottavia asioita korkeana hyveenä, jota pitäisi kaikin voimin viljellä; ettei hän tee jumalankuvaa eikä taistelulippua kylläkin luonnollisista, mutta kuitenkin vain itsekkäistä lähtökohdistaan.

Miten ajankohtaisina nuo vaatimukset ovat pysyneetkään! Koskaan toteutumattomana unelmana, ehkä, mutta juuri siksi tavoiteltavana.

Tuomo Grundström, Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja