Esperantoliitto tiedottaa

Yksi vanhimpia turkulaisia kulttuuriyhdistyksiä, kansainvälisen yhteiskieli esperanton käyttäjien, harrastajien ja ystävien Turun Esperanto-yhdistys, Esperanto-societo en Turku, järjesti Suomen Esperantoliiton talvipäivät ja vuosikokouksen 19.–20.3. Koulumiehenä ja lehtikirjoittajana tunnettu Turun esperantohistorian veteraani Jorma Ahomäki kertoi ja keskustelutti yhdistyksen 61-vuotisesta taipaleesta. Uutta suomi–esperanto-sanakirjaa toimittava työryhmä esittäytyi. 

Etäpuheenvuoron Ukrainan tilanteesta piti ja kysymyksiin vastasi Kalle Kniivilä, joka on kirjoittanut kaikki viisi tunnettua Venäjä-aiheista teostaan kolmella kielellä, ruotsiksi, suomeksi ja esperantoksi. Kokous totesi Venäjän toimet tuomittavaksi hyökkäyssodaksi ja ilmaisi solidaarisuutensa puolustautujia kohtaan.   

Suomen Esperantoliiton 18. puheenjohtajaksi valittiin turkulainen Juha Metsäkallas liittoa vuodesta 2008 luotsanneen raumalaisen Tuomo Grundströmin seuraajaksi (ensimmäinen puheenjohtaja oli Nino Runeberg 1907–1912). Varapuheenjohtaksi nimettiin hallituksesta porilainen  Paula Niinikorpi, sihteerinä jatkaa turkulainen Tiina Oittinen ja rahastonhoitajana espoolainen Tiina Kosunen.

Ensi kesäkuussa Turun yhdistys järjestää nelipäiväisen esperanton kesäkurssin Auralan kansalaisopistossa.

Lisätietoja

Juha Metsäkallas, Suomen Esperantoliiton pj, puh. 045 134 8360, eafprezidanto[ät]esperanto.fi
Tiina Oittinen, Suomen Esperantoliiton sihteeri, puh. 050 549 4709, eafsekretario[ät]esperanto.fi
www.esperanto.fi (Suomen Esperantoliiton verkkosivusto)
uea.org (Esperanton maailmanliiton, UEA, verkkosivusto) 
lernu.net (monikielinen opiskelusivusto)

Taustatietoja

Suomen Esperantoliitto toimii suomalaisten esperanton harrastajien yhdyssiteenä jakaen tietoa yhteiskieli esperantosta ja edistäen sen käyttöä. Liiton tarkoituksena on toimia kielellisen tasa-arvon puolesta kansainvälisen viestinnän kieliongelmien ratkaisemiseksi ja lisätä ymmärtämystä ja kunnioitusta kulttuurien välillä.

Esperanto on suunnitelmakieli. Vuonna 1887 varsovalainen silmälääkäri Ludwik Zamenhof julkaisi suunnitelmansa kansainväliseksi kieleksi käyttäen nimimerkkiä Doktoro Esperanto,  ”Toiveikas tohtori”. Hän oli kasvanut monikielisessä Białystokin kaupungissa ja jo lapsena huomasi ihmisten riitaisuuden johtuvan pääosin siitä, etteivät he ymmärtäneet toisiaan. He eivät osanneet toistensa kieliä. Hän päätti luoda yhteisen helposti omaksuttavan kielen.

Zamenhofin suunnitelmakieli ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen laatuaan, mutta monista suunnitelmista se, joka omaksuttiin laajasti ja josta tuli elävä kieli. Sen käyttäjäyhteisöt ja kulttuurituotteet ovat olleet 135 vuoden aikana merkittävä osa lukemattomien ihmisten elämää.

Useimpien esperanton puhujien äidinkieli on muu kuin esperanto, vaikka syntyperäisiäkin, kansainvälisissä perheissä kasvaneita osaajia on. Kielen omaksuneet käyttävät esperantoa tasa-arvoisiin yhteyksiin vieraiden kielten puhujien kanssa. Esperanton käyttäjiä on lähes kaikissa maailman maissa, eniten Keski-Euroopassa, Itä-Aasiassa ja Amerikoissa.

Kuinka paljon heitä sitten on? Eri kielten puhujista kootut tilastot koskevat yleensä äidinkielisiä puhujia. On hyvin vaikea arvioida, kuinka moni osaa esimerkiksi ranskaa vieraana kielenä koska ”ranskan taito” voi tarkoittaa mitä tahansa muutamasta turistilauseesta sujuvaan puheeseen. Koska esperanton puhujista vain pieni osa on äidinkielisiä, kysymykseen heidän lukumäärästään voi vastata monella tavalla.

Professori Jouko Lindstedtin ”kertotauluarvion” mukaan:

  • 1 000 henkeä puhuu esperantoa äidinkielenään (he ovat aina kaksi- tai kolmekielisiä, joten esperanto ei ole heidän ainoa äidinkielensä).
  • 10 000 henkeä käyttää esperantoa usein ja puhuu sitä täysin sujuvasti.
  • 100 000 henkeä pystyy hyvin käyttämään esperantoa erilaiseen suulliseen ja kirjalliseen viestintään.
  • 1 000 000 henkeä ymmärtää tyydyttävästi kirjoitettua esperantoa.
  • 10 000 000 henkeä on joskus tutustunut esperanton alkeisiin.