Ludwik Zamenhofin, Doktoro Esperanton päivä 15.12.2019

Tervetuloa Suomen Esperantoliiton toimiston Avoimien ovien päivään sunnuntaina 15.12. klo 14–17 tutustumaan kirjoihin, lehtiin, oppikursseihin ja ihmisiin Suomen Esperantoliiton ja Helsingin esperantoseuran on yhteiseen toimistoon. Se on Kalliossa Hakaniemen metroaseman lähituntumassa, Siltasaarenkatu 15 C 65. Toimistossa voit tutustua esperantokirjallisuuteen, äänitteisiin ym. kulttuurituotteisiin, kuulla ja kysellä kesällä Lahdessa pidetystä 104. Esperanton maailmankongressista sekä tavata kielen harrastajia ja liiton aktiiveja.

 Toimisto on yleisölle avoinna myös joka tiistai klo 17–19. Puhelin 044 2642 742  (viesti vastaajaan tai tekstiviesti).

15. joulukuuta on esperantokielen kehittäjän Ludwik Lazar Zamenhofin (1859–1917) syntymäpäivä. Nyt siis tulee kuluneeksi 160 vuotta Doktoro Esperanton, tohtori Toivomielen syntymästä. Sitä vietetään  esperantokielisen kirjallisuuden, esperantokulttuurin päivänä.

Unesco on nimennyt ihmiskunnan suuria persoonallisuuksia. Vuonna 1959 listalle merkittiin silmälääkäri Ludwik Zamenhof, joka julkaisi kansainvälisen yhteiskielen suunnitelman v. 1887 käyttäen nimimerkkiä D-ro Esperanto, ”tri Toivomieli”. Toive toteutui ja kieli elää edelleen, ei vain nerokkaan rakenteensa vuoksi, vaan koska hän luovutti kielen kaikelle kansalle. Sillä sai heti julkaista vapaasti sekä johtaa ja lainata uusia sanoja. Juuri tuona aikanahan mm. suomea kehitti vastaavasti sen kulttuurin sankarisukupolvi – samoin kuin uusia kansalliskieliä edelleenkin.

Zamenhofista tuli maailman ja historian tuntema tohtori Esperanto samaan tapaan kuin lahjakkaasta suomalaisnörtti Linus Torvaldsista tuli koko maailman tuntema, asiantuntijoitten ja -harrastajien arvostama Linux. Heissä on samaa: Poikkeuksellisen luovia lahjakkuuksia, joiden nerokkuus yhdistyy humanistiseen arvomaailmaan ja luottamukseen ihmisyhteisön luovaan voimaan. Keksintö annetaan ihmiskunnalle, päästetään käsistä, lähetetään omille teilleen.

Esperantoksi on syntynyt laaja ja monimuotoinen kulttuurielämä monine yhteisöineen ja järjestöineen. Noin viidessä ihmissukupolvessa nerokkaasta suunnitelmasta on vakiintunut elävä kieli, jota pitää yllä pysyvä ja lukuisa käyttäjäjoukko, kirjallisuus, lehdet, verkkosivut sekä kulttuuri- ja järjestötapahtumat. Suurin vuotuistapahtuma, Universala Kongreso de Esperanto, kesäinen järjestö-, kulttuuri- ja matkailuviikko, kokoaa tavallisesti parituhatta henkeä lähes sadasta maasta. Suomessa se on järjestetty 1922 ja 1969 Helsingissä, 1995 Tampereella ja tänä vuonna Lahdessa  20.–27.7.2019.  

Puolueeton yhteiskieli oli yksi Zamenhofin pyrkimys, mutta vielä tärkeämpänä hän piti hahmotelmaansa humanistisesta, kansallisuus-, kieli- ja uskontorajat ylittävästä yhteiskuntajärjestyksestä, jonka hän nimesi esperanton sanalla ”Homaranismo”, ”ihmiskunnan jäsenyys”: ”Rakkaus kotimaahan, omaan kieleen ja perittyyn uskontoon on luontaista, mutta henkilökohtaista: ei pidä tyrkyttää kansallisia tai muita erityisominaisuuksiaan muille eikä pitää erottavia asioita hyveenä, tehdä niistä jumalankuvaa tai taistelulippua.” Mikä vaatimus olisikaan ajankohtaisempi!

LISÄTIETOJA

Verkkosivulta www.lernu.net voi opiskella kieltä ja www.esperanto.fi hakea yhteystietoja ja tapahtumia.

Verkkohaku esperanto-sanalla antaa  joukoittain osumia eri sivuille. Sovellus Amikumu auttaa löytämään omalta lähialueelta esperanton käyttäjiä. Suomen Esperantoliiton sivu www.esperanto.fi

Tuomo Grundström, liiton puheenjohtaja, puh. 0440 199 766, s-posti: eafprezidanto[ät]esperanto.fi
Tiina Oittinen, liiton sihteeri, puh. 050 5494 709, s-posti: eafsekretario[ät]esperanto.fi