Yksi vanhimpia turkulaisia kulttuuriyhdistyksiä on kansainvälisen yhteiskieli esperanton käyttäjien, harrastajien ja ystävien Turun Esperanto-yhdistys, Esperanto-societo en Turku. Nyt se juhlii 19.–20. maaliskuuta 60-vuotisiaan (oikeastaan 61 vuotta, korona viivästytti) ja samalla emännöi Suomen Esperantoliiton talvipäiviä ja vuosikokousta. Paikka on hotelli Julia, ja lauantain 19.3. ohjelmat alkavat klo 13. Yksi esiintyjä on Turun esperantohistorian veteraani Jorma Ahomäki, koulumiehenä ja lehtikirjoittajana tunnettu. Etäpuheenvuoron mm. Ukrainan tilanteesta pitää ja kysymyksiin vastaa Venäjä-aiheisista kirjoistaan tunnettu Kalle Kniivilä, joka on kirjoittanut kaikki viisi teostaan suoraan ruotsiksi, suomeksi ja esperantoksi. Professori Jouko Lindstedt kertoo meneillään olevasta sanakirjatyöstä.
Lauantaina voi myös tutustua esperantokirjallisuuteen, -äänitteisiin ja muihin kulttuurituotteisiin ja vaikkapa ostaa esperanton oppikirjan. – Sunnuntai on osanottajien retkeilypäivä.
Useat huomattavat turkulaiset ovat olleet esperantisteja, kuten kielitieteen professori ja Suomen ensimmäinen Japanin suurlähettiläs Gustaf John Ramstedt, tähtitieteilijät Yrjö Väisälä ja Liisi Oterma, urkutaiteilija Pauli Riihivaara. Esperantoyhdistys on avannut Turulle kansainvälisiä yhteyksiä ja järjestänyt tapahtumia. – Kesäkuussa on yhdistyksen ja liiton järjestämät esperanton opintopäivät.
Lisätietoja:
Tiina Oittinen, Suomen Esperantoliiton sihteeri, puh. 050 549 4709, eafsekretario[ät]esperanto.fi
Tuomo Grundström, Suomen Esperantoliiton pj, puh. 0440 199 766, eafprezidanto[ät]esperanto.fi
www.esperanto.fi (Suomen Esperantoliiton verkkosivusto)
uea.org (Esperanton maailmanliiton (UEA) verkkosivusto)
lernu.net (monikielinen opiskelusivusto)
Taustatietoja
Suomen Esperantoliitto toimii suomalaisten esperanton harrastajien yhdyssiteenä jakaen tietoa yhteiskieli esperantosta ja edistäen sen käyttöä. Liiton tarkoituksena on toimia kielellisen tasa-arvon puolesta kansainvälisen viestinnän kieliongelmien ratkaisemiseksi ja lisätä ymmärtämystä ja kunnioitusta kulttuurien välillä.
Esperanto on suunnitelmakieli. Vuonna 1887 varsovalainen silmälääkäri Ludwik Zamenhof julkaisi suunnitelmansa kansainväliseksi kieleksi käyttäen nimimerkkiä Doktoro Esperanto, ”Toiveikastohtori”. Hän oli kasvanut monikielisessä Białystokin kaupungissa ja jo lapsena huomasi ihmisten riitaisuuden johtuvan pääosin siitä, etteivät he ymmärtäneet toisiaan. He eivät osanneet toistensa kieliä. Hän päätti luoda yhteisen helposti omaksuttavan kielen.
Zamenhofin suunnitelmakieli ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen laatuaan, mutta monista suunnitelmista se, joka omaksuttiin laajasti ja josta tuli elävä kieli. Sen käyttäjäyhteisöt ja kulttuurituotteet ovat olleet 135 vuoden aikana merkittävä osa lukemattomien ihmisten elämää.
Useimpien esperanton puhujien äidinkieli on muu kuin esperanto, vaikka syntyperäisiäkin, kansainvälisissä perheissä kasvaneita osaajia on. Kielen omaksuneet käyttävät esperantoa tasa-arvoisiin yhteyksiin vieraiden kielten puhujien kanssa. Esperanton käyttäjiä on lähes kaikissa maailman maissa, eniten Keski-Euroopassa, Itä-Aasiassa ja Amerikoissa.
Kuinka paljon heitä sitten on? Eri kielten puhujista kootut tilastot koskevat yleensä äidinkielisiä puhujia. On hyvin vaikea arvioida, kuinka moni osaa esimerkiksi ranskaa vieraana kielenä koska ”ranskan taito” voi tarkoittaa mitä tahansa muutamasta turistilauseesta sujuvaan puheeseen. Koska esperanton puhujista vain pieni osa on äidinkielisiä, kysymykseen heidän lukumäärästään voi vastata monella tavalla.
Professori Jouko Lindstedtin ”kertotauluarvion” mukaan:
• 1 000 henkeä puhuu esperantoa äidinkielenään (he ovat aina kaksi- tai kolmekielisiä, joten esperanto ei ole heidän ainoa äidinkielensä).
• 10 000 henkeä käyttää esperantoa usein ja puhuu sitä täysin sujuvasti.
• 100 000 henkeä pystyy hyvin käyttämään esperantoa erilaiseen suulliseen ja kirjalliseen viestintään.
• 1 000 000 henkeä ymmärtää tyydyttävästi kirjoitettua esperantoa.
• 10 000 000 henkeä on joskus tutustunut esperanton alkeisiin.